Ajankohtaista

Väitös: 21.10.2016 Suomalaisten yläkoululaisten itse raportoima kouluun kiinnittyminen verrattain hyvällä tolalla (Virtanen)

Alkamisaika: perjantai 21. lokakuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: perjantai 21. lokakuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, RUU D104 (Helena)

Tuomo VirtanenKM Tuomo Virtasen erityispedagogiikan väitöskirjan "Student Engagement in Finnish Lower Secondary School" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä vieraileva professori Pasi Sahlberg (Graduate School of Education, Harvard University, USA) ja kustoksena lehtori Matti Kuorelahti (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Video väitöstilaisuudesta on nähtävissä täällä  pe 21.10. klo 17 lähtien pe 28.10. saakka.

Suomessa käydään parhaillaan paljon keskustelua koulutuksesta ja kasvatuksesta; suuriksi puheenaiheiksi ovat nousseet niin oppilaiden osaamisen taso, koulussa viihtyminen, erityisopetuksen tukijärjestelmä kuin uudet opetussuunnitelmatkin. Monet käynnissä olevat koulutukselliset ilmiöt sekä pyrkimykset ehkäistä syrjäytymistä ja parantaa suomalaisten oppilaiden oppimista voidaan nähdä oppilaan kouluun kiinnittymisen näkökulmasta.

Virtanen tarkasteli väitöskirjassaan yläkoululaisten itse raportoimaa kiinnittymistä kouluun. Tulokset osoittivat, että suomalaisten yläkoululaisten vastaukset tunneperäistä ja kognitiivista kiinnittymistä koskeviin väittämiin noudattelivat pääpiirteittäin, alun perin yhdysvaltalaisen, Oppilaan kouluun kiinnittymisen -mittarin rakennetta. Esitetyt väittämät käsittelivät yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja tuen saamisen kokemuksia sekä oppimis- ja suoriutumistavoitteisiin liittyviä asenteita ja arvoja.

Henkilökeskeisen analyysin perusteella yläkoulun oppilaista voitiin erottaa kolme ryhmää: korkean kiinnittymisen ja matalan uupumisen ryhmä (40,6 % oppilaista), keskimääräisen kiinnittymisen ja uupumisen ryhmä (53,9 %) sekä heikon kiinnittymisen ja korkean uupumisen ryhmä (5,5 %). Oppilaiden kouluun kiinnittymistä edistää muun muassa oppilaan kokema hyvä opettaja-oppilassuhde, perheiden antama tuki oppilaan koulunkäynnille, asuminen molempien vanhempien kanssa sekä hyvä koulumenestys.

Kaiken kaikkiaan tulokset antavat verrattain myönteisen kuvan suomalaisten yläkoululaisten kouluun kiinnittymisen kokemuksista. Tulokset viittasivat kuitenkin siihen, että yläkouluissamme on noin viisi prosenttia oppilaita, joiden toiminnallinen ja kognitiivinen kouluun kiinnittyminen on heikkoa ja koulu-uupumus korkea. Heillä on riski kohdata koulunkäynnin vaikeuksia myös perusopetuksen jälkeen.

Tutkimustulosten perusteella Virtasen väitöskirjassa esitetään koulutason malli oppilaan kouluun kiinnittymisen parantamiseksi. Siinä kiinnittymisen edistäminen jäsennetään kolmiportaisen tuen mallin rakennetta mukaillen. Annettavan tuen intensiivisyys vaihtelee sen mukaan, onko oppilas vielä toistaiseksi kiinnittynyt kouluun, onko oppilas osoittanut merkkejä heikosta kouluun kiinnittymisestä esimerkiksi olemalla ajoittain poissa koulusta tai onko oppilas jo osittain tai kokonaan irtaantunut koulusta, jolloin hänet on saatettava kokonaan takaisin koulutyön pariin ja koulunkäynnin keskeyttäminen on pyrittävä estämään.

 

Lisätietoja:

Tuomo Virtanen, tuomo.e.virtanen@jyu.fi, puh. 040 805 3636

Viestintäharjoittelija Katja Ketola, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 3638

Virtanen kirjoitti ylioppilaaksi Voionmaan lukiosta vuonna 1984. Vuonna 1991 hän valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta. Lisäksi hän on suorittanut filosofian aineopinnot vuonna 2004, tilastotieteen metodisen aineopintokokonaisuuden vuonna 2015 ja tilastotieteen perusopintokokonaisuuden vuonna 2016. Vuosina 1991–2010 Virtanen työskenteli perusopetuksen erityisopettajana, pääasiassa yläkoulussa. Jyväskylän yliopistossa hän on työskennellyt kasvatustieteiden tiedekunnassa erityispedagogiikan yksikössä. Tällä hetkellä Virtanen työskentelee tutkijana Alkuportaat-tutkimuksessa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitos sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research ISSN 0075-4625; numerona 562, ISBN 978-951-39-6782-6 (nid.) ISBN 978-951-39-6782-6 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6783-3

 

Abstract

This thesis examined the engagement of students at lower secondary schools in Finland. Two independent cross-sectional data sets collected in 2010 (N = 821) and 2013 (N = 2485) were analyzed using both variable-centered and personcentered methods. The thesis analyzed the associations between teacher–student relationships, family support for students’ learning, peer support at school, control and relevance of school work, students’ future aspirations and goals, school burnout, behavior at school, and truancy from school. The results offered three main findings. First, the structure of Finnish lower secondary school students’ affective and cognitive engagement, as assessed using the Finnish version of the Student Engagement Instrument (SEI-F), approximates the original theoretical structure. Second, three engagement and burnout profiles among the students were identified: high-engagement/low-burnout profile (40.6% of the sample), average-engagement/average-burnout profile (53.9%), and low-engagement/high-burnout profile (5.5%). Third, students’ perceptions of whether they receive support from teachers at their school – that is, affective engagement within the teacher–student relationships – were the most consistent correlate of their behavioral and cognitive engagement. Moreover, high support from family, good academic achievement and selfesteem, lack of truancy, female gender, studying at seventh grade as compared to eighth and ninth grades, living with at least one parent, and aiming to continue studying in high school after comprehensive school were other positive and significant correlates of engagement. Overall, the findings of this thesis suggest that the engagement of Finnish lower secondary students can be reliably captured using the SEI-F. The study adds to the understanding of students’ achievement and behavior at school and of the factors that associate positively with engagement. The results suggest that variation in students’ engagement is associated with at least partly malleable factors, such as academic achievement, which makes fostering of student engagement an important target for school interventions. As a practical implication of the findings, a three-tiered model of promoting student engagement is presented.

Keywords: student engagement, lower secondary school, Student Engagement Instrument

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,