Ajankohtaista

Väitös: 16.12.2016 LitM Arto Pesola (Liikuntatieteellinen tiedekunta, liikuntafysiologia)

Alkamisaika: perjantai 16. joulukuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: perjantai 16. joulukuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Liikuntarakennus, L302 (Keskussairaalantie 4)

LitM Arto Pesolan liikuntafysiologian väitöskirjan “Reduced muscle inactivity, sedentary time and cardio-metabolic benefits: effectiveness of a one-year family-based cluster randomized controlled trial" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Genevieve Healy (The University of Queensland, Australia) ja kustoksena professori Taija Juutinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Arto PesolaLitM Arto Pesolan väitöskirja “Reduced muscle inactivity, sedentary time and cardio-metabolic benefits: effectiveness of a one-year family-based cluster randomized controlled trial” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Genevieve Healy (The University of Queensland, Brisbane, Australia) ja kustoksena professori Taija Juutinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi. 

Päivittäisen istumisajan tiedetään olevan yhteydessä kasvaneisiin terveysriskeihin, vaikka liikuntasuositukset muuten täyttyisivät. Tulokset istumisen haitallisuudesta perustuvat kuitenkin pääosin väestötasolla havaittuihin yhteyksiin, ja vain harva pitkäaikainen tutkimus on selvittänyt, onko istumista vähentämällä mahdollista saavuttaa terveyshyötyjä. 

Istumisen haitallisuus on tärkeää huomioida erityisesti toimistotyöntekijöiden kannalta, jotka saattavat istua valtaosan päivästä. Väitöstutkimuksessaan Pesola selvitti, onko perhelähtöisellä neuvonnalla mahdollista vähentää toimistotyöntekijöiden istumisaikaa ja onko muutoksilla vaikutusta puettavalla EMG-teknologialla mitattuun lihasaktiivisuuteen sekä terveysmuuttujiin. 

– Pienenkin lihasaktiivisuuden on ehdotettu ehkäisevän terveyshaittoja, joita pitkäaikainen passiivisuus aiheuttaa. Reippaan liikunnan lisääminen arkeen voi olla hankalaa, mutta jo seisominen kolminkertaisti lihasaktiivisuuden istumiseen verrattuna. 

Neuvonta vähentää passiivisuutta 

Ennen neuvontaa koehenkilöiden lihakset olivat passiivisena työajalla lähes 80 % ja vapaa-ajalla hieman yli 60 % mittausajasta. Neuvonnan tuloksena passiivisuuden määrä laski 37 minuuttia päivässä ja samalla pitkien passiivisuusjaksojen kesto lyheni. 

Eniten istuminen vähentyi vapaa-ajalla, jolloin sitä oli jo valmiiksi vähemmän.

– Työajalla voi olla vaikeaa vähentää istumista töiden kärsimättä. Vapaa-aika voi tarjota perheen kanssa mielekästä aktiivista tekemistä ja ympäristön, jossa istumisen vähentäminen on mahdollista, Pesola huomauttaa. 

Vuoden seurannan aikana neuvontaa saaneen ryhmän istumisaika palautui lähtötasolle ja kontrolliryhmän istumisaika kasvoi hieman. Samalla valtimonkovettumataudin riskiin yhteydessä oleva apoB/apoA-1 -suhde parani ja paino sekä koko kehon ja jalkojen lihasmassa pysyivät muuttumattomana interventioryhmällä, kun kontrolliryhmän paino nousi noin kilon, koko kehon lihasmassa laski noin prosentin ja jalkojen lihasmassa laski noin puoli prosenttia. 

Istumisen vähentäminen kannattaa 

– Tulokset ovat tärkeä lisäys väestötason tutkimuksille, jotka eivät ole pystyneet selvittämään kausaalisuutta istumisen haittojen taustalla. Koska energiansaanti ja liikunta eivät vaikuttaneet tuloksiin, voi tämän tutkimuksen mukaan nimenomaan istumista vähentämällä vähentää lihasten passiivisuutta ja sitä kautta saavuttaa terveyshyötyjä. 

Koska nykyinen elämäntyylimme kannustaa istumiseen, kannustaa Pesola pieneenkin lihasten aktivoimiseen pitkin päivää. 

– Jo hyvin pieni istumisen vähentäminen vaikuttaa ehkäisevän epäedullisia muutoksia, joita paljon istuvalla kontrolliryhmällä havaittiin jo vuoden aikana. Tulevaisuudessa on tärkeää selvittää tarkemmin mekanismit lihasten passiivisuuden haittojen taustalla, sekä miten esimerkiksi ympäristöä muuttamalla lihasten passiivisuutta voisi vähentää. 

Lisätietoja:

Pesola kirjoitti ylioppilaaksi Sotkamon urheilulukiosta vuonna 2005. Liikuntatieteiden maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 pääaineenaan liikuntafysiologia. Valmistumisen jälkeen Pesola on työskennellyt tohtorikoulutettavana liikuntabiologian laitoksella. Tutkimustyön ohessa hän on toiminut asiantuntijana Sosiaali- ja terveysministeriön istumissuositustyöryhmässä sekä Trainer4You Oy:ssa ja Fibion Oy:ssa. 

Väitöskirja tehtiin osana Professori Taija Juutisen johtamaa Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamaa InPACT-projektia. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet lisäksi Juho Vainion Säätiö, Yrjö Jahnssonin Säätiö sekä Kuntoutus- ja Liikuntasäätiö Peurunka. 

Väitöskirja “Reduced muscle inactivity, sedentary time and cardio-metabolic benefits: effectiveness of a one-year family-based cluster randomized controlled trial” on julkaistu sarjassa Studies in sport, physical education and health numerona 252, Jyväskylä 2016, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-39-6866-3. Kirjaa myy yliopistokauppa Soppi ja yliopiston verkkokauppa, puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi. E-julkaisuna luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6866-3 

 

Abstract

A driving hypothesis of the evolving field of sedentary behavior is that frequent muscle activity short-circuits detrimental physiological effects of sedentary time. However, the field relies mostly on observational health associations of proxy measures of muscle inactivity, like television viewing or lack of accelerometer-derived impacts. This study tested effectiveness of a family-based cluster-randomized controlled trial aimed at reducing and breaking up sedentary time at work and leisure time of families on muscle inactivity patterns, sedentary time and cardio-metabolic biomarkers. The intervention consisted of a lecture, face-to-face tailored counseling, two follow-up calls and five emails during the first six months, and six months follow-up without the intervention. Detailed muscle inactivity and activity patterns of sitting, standing, normal daily life and the short-term efficacy of the counseling were quantified by special shorts capable of measuring average rectified EMG signal. The long-term effectiveness of the intervention was studied in 133 sedentary parents by measuring accelerometer-derived sedentary time, anthropometrics and blood-drawn cardio-metabolic biomarkers to report if short-term changes in muscle inactivity patterns translate to long-term behavioral and physiological benefits. The main findings of this study were that while muscles were inactive 90% of sitting time and the average muscle activity amplitude was threefold higher in standing (1.6% of EMGMVC) than sitting (0.5% of EMGMVC), the inter-individual differences were tenfold. However, within two weeks of the counseling muscle inactivity time decreased by 37 min in intervention group compared to controls without affecting high intensity activities suggesting that sedentary-time targeted intervention can change specifically muscle inactivity patterns. At three months the intervention was successful in reducing accelerometer-derived sedentary leisure time by 27 min in the intervention group as compared to controls. At 12 months the control group’s sedentary leisure time tended to increase whereas that of the intervention group remained at the baseline level suggesting that acutely effective intervention methods may prevent unfavorable long-term changes. Between baseline and endline, significant intervention effects in weight, total lean mass, leg’s lean mass, apoA-1 and apoB/apoA-1 -ratio favored intervention group and remained independent of moderate-to-vigorous -intensity physical activity and energy intake. In conclusion, the family-based tailored counseling was effective in reducing muscle inactivity and sedentary leisure time acutely, and in preventing an increase in sedentary leisure time during one year without reducing work or weekend sedentary time. This resulted also in some modest positive changes in anthropometrics and apolipoproteins independent of moderate-to-vigorous physical activity and energy intake. Reducing muscle inactivity produces causal health benefits and may bear public health potential. 

Keywords: muscle inactivity, EMG, textile electrodes, sedentary behavior, cluster-randomized controlled trial, tailored counseling, cardio-metabolic biomarkers

Lisätietoja

Arto Pesola
arto.j.pesola@jyu.fi
+358400614937
kuuluu seuraaviin kategorioihin: