Ajankohtaista

Väitös: 16.12.2016 Viittomakielisten kielellisten oikeuksien tunnustaminen kaipaa edistystä (De Meulder)

Alkamisaika: perjantai 16. joulukuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: perjantai 16. joulukuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, H320, Historica

Maartje De MeulderMA Maartje De Meulderin viittomakielen väitöskirjan ”The power of language policy. The legal regognition of sign languages and the aspirations of deaf communities” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä FT Pirkko Nuolijärvi ja kustoksena professori Ritva Takkinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöskielet ovat brittiläinen viittomakieli/kansainvälinen viittominen ja englanti. Tilaisuus tulkataan suomalaiselle viittomakielelle.

Maartje De Meulder tutki väitöskirjassaan viittomakielisten pyrkimyksiä saada viittomakielille lainsäädännöllinen tunnustus. Lisäksi hän arvioi kriittisesti perusteita viittomakielen oikeuksille ja oikeuttamisperusteille. De Meulderin väitöskirjatutkimus keskittyi erityisesti kahteen tapaukseen, Suomeen ja Skotlantiin.

Viittomakielisten yhteisöt kohtaavat demografisten, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja koulutuksellisten paineiden monimutkaisen yhdistelmän. Siksi on tarpeellista tutkia ja vahvistaa saavutettujen lakien toimeenpanoa sekä arvioida niitä vaarantamishaasteiden ja elinvoimaisuuden ylläpitämisen näkökulmasta. De Meulder ei pyrkinyt väitöskirjallaan ainoastaan edistämään akateemista keskustelua viittomakielipolitiikasta ja -suunnittelusta, vaan myös antamaan käytännön tasolla tietoa toimijoille, jotka työskentelevät turvatakseen viittomakielten oikeudet ja elinvoimaisuuden.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lainsäädännöstä puuttuu erityisesti koulutuksen kielelliset oikeudet sekä oikeus oppia viittomakieltä. Useimmat toimintatavat perinteisesti rajaavat viittomakieliset vain vammaisiksi, mikä vaikuttaa negatiivisesti kielellisten oikeuksien tunnustamiseen. Lisäksi viittomakielilainsäädäntö ja perustelut viittomakielten oikeuksien puolesta joutuvat hyvin erityisten keskustelujen alaiseksi – vastaavanlaista tarkastelua ei ole koettu keskusteluissa puhuttujen vähemmistökielten kielellisiin oikeuksiin ja lainsäädäntöön liittyen. Tämä piirre osoittaa viittomakielisuunnittelun vahvasti politisoituneen luonteen erityisesti koskien keskustelua kuurojen lasten kielellisistä oikeuksista.

Lisätietoja:

Maartje De Meulder, maartje.demeulder@verbeeld.be, 0032499608531
Viestintäharjoittelija Katja Ketola, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 3638

Maartje De Meulder valmistui maisteriksi Gentin yliopistosta Belgiasta vuonna 2005 pääaineenaan Disability Studies ja Bristolin yliopistosta Isosta-Britanniasta vuonna 2007 pääaineenaan Deaf Studies. Hän toimi Flemish Deaf Associationin edustajana 2007-2011. Tammikuusta 2017 alkaen De Meulder työskentelee tutkijatohtorina Namurin yliopistossa Belgiassa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in humanities 301, ISSN 1459-4331, ISBN
978-951-39-6876-2. Väitöskirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6876-2

 

Abstract

This thesis explores Sign Language Peoples’ aspirations for the legal recognition of sign languages, with specific focus on Finland and Scotland. It highlights the timely need to strengthen (in practice) and scrutinize (academically) the legal measures that have been achieved as well as their implementation – and to measure all this against the challenges of endangerment and sustaining vitality.

The theoretical framework for this study is centred in language policy and planning and political theory. The research methodology draws on principles of the ethnography of language policy and uses two traditional qualitative research methods, that is, interviews and participant observation, plus desk research.

Sign Language Peoples’ campaigns for recognition seek a differentiated citizenship – a form of group representation rights which can accommodate their communities’ particular needs and practices. The study identifies five categories of recognition legislation and demonstrates that most legislation remains symbolic: while some legislation grants instrumental rights to sign languages, legislation establishing or protecting educational linguistic and language acquisition rights remains scarce. This is especially problematic given the complex combination of demographic, political, economic, social and educational pressures facing Sign Language Peoples’ communities.

The study further identifies both common ground with other linguistic and cultural minorities and one significant difference – that Sign Language Peoples are also perceived and administered as people with disabilities and, as such, manifest dual category membership. While this should not in theory be problematic, in fact the policies which govern their lives traditionally frame them within only one category – as people with disabilities. The study demonstrates how this has negatively impacted the recognition of sign languages and signing communities. It goes on to analyse the highly politicized nature of sign language planning, especially in relation to discourses around the linguistic rights of deaf children. It also critically evaluates the mixed rationales for sign language rights and the justifications on which these rights are based. The evidence suggests that sign language legislation and the arguments for sign language rights are subject to a very particular set of discourses, which expose them to a degree of scrutiny not experienced by discourses for spoken minority language rights and legislation. Comparison of these discourses leads the author of this thesis to argue that it is essential that the protection and promotion of sign languages should include recognition of the multilingual practices of signing communities, and of their group rights. To conclude, it is argued that recognition legislation should specifically address the issue of vitality and the factors and strategies needed to ensure this vitality, including ways in which sign languages can create new generations of users without relying solely on intergenerational transmission.

Keywords: language policy, language planning, critical language policy, ethnography of language policy, sign languages, deaf, Finland, Scotland, vitality, language legislation.

Lisätietoja

Maartje De Meulder
maartje.demeulder@verbeeld.be
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,