Ajankohtaista

Väitös: 17.12.2016 Lisää yksilöllisyyttä väkivaltaisten skitsofreniapotilaiden oikeuspsykiatriseen hoitoon (Kuokkanen)

Alkamisaika: lauantai 17. joulukuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 17. joulukuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212 / Old festival hall

Riitta KuokkanenPsM Riitta Kuokkasen psykologian väitöskirjan ”Cognition, metacognition and the patient perspective: New ways to evaluate and rehabilitate schizophrenia patients in forensic psychiatric care” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kirsi Honkalampi (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Lappalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Oikeuspsykiatrinen sairaalahoito on perinteisesti ollut tasapainoilua yhteiskunnallisen suojaamisvelvoitteen ja yksilökeskeisen tarpeenmukaisen hoidon välillä. Edellinen on korostunut ajoittain liikaa, mikä potilaan kannalta on lisännyt hoitovastaisuutta, altistanut vastakkainasettelulle ja konflikteille ja siten edelleen noidankehämäisesti korostanut suojaamisvelvoitetta, Riitta Kuokkanen toteaa väitöksessään.

– Jotta oikeuspsykiatrinen hoito olisi onnistunutta ja nykyistä tehokkaampaa, tulee aikaisempaa enemmän painottaa potilaslähtöisiä hoidollisia näkökulmia. Yksilön hoito- ja kuntoutustarpeita tulee arvioida aikaisempaa laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin ja hoitoa tulee tarjota yksilöllisiin tarpeisiin vastaten, Kuokkanen esittää.

Oireidenhallinnan lisäksi tulee vastata yksilön inhimillisiin tarpeisiin, kuten elämänlaadun parantamiseen, sillä tämän potilasryhmän elämänlaatu on merkittävästi valtaväestöä huonompi. Tavanomaisilla oireidenhallintaan tähtäävillä keinoilla ei välttämättä pystytä vaikuttamaan potilaan elämänlaatuun, vaan tarvitaan muita erityisiä menetelmiä.

Uudenlaisesta hoidosta myönteisiä tuloksia

Tutkimus keskittyi oikeuspsykiatrisessa hoidossa olevien skitsofreniapotilaiden hoito- ja kuntoutustarpeiden arviointiin ja siinä toteutettiin sekä arvioitiin uudentyyppinen metakognitiivinen eli oman ajattelun tarkasteluun keskittyvä, lyhyt ryhmämuotoinen psykologinen hoito.

Kolmen ja kuuden kuukauden seurannoissa metakognitiivisen hoidon jälkeen todettiin potilaiden sairauden vakavuuden, erityisesti paranoidisuuden lievittyneen. Muutos oli merkitsevästi suurempi kuin tavanomaista hoitoa saaneella vertailuryhmällä.

– Tärkeää on myös, että potilaiden itsensä arvioimana kokemus uudenlaisesta ryhmämuotoisesta metakognitiivisesta hoidosta oli hyvin myönteinen.

Tutkimuksen myötä tämän metakognitiivisen hoidon ryhmämateriaali on saatavilla suomenkielisenä ja vapaasti käytettävissä.

Hoidossa ymmärrettävä oireita selittäviä tekijöitä

– Jotta väkivaltaisten skitsofreniapotilaiden hoitoon voidaan kehittää tehokkaita hoitomuotoja, tulee ymmärtää oireita selittäviä ja niihin liittyviä tekijöitä, Kuokkanen huomauttaa. Paranoidisuuden ohella potilaiden keskeisiä ongelmia ovat ajattelun joustamattomuus ja vahva taipumus tehdä hätäisiä johtopäätöksiä.

Hätäiseen päätöksentekoon tulee pyrkiä vaikuttamaan hoidollisin keinoin, sillä se näyttää olevan yhteydessä oireiden ahdistavuuteen sekä heikkoon sairaudentuntoon ja siihen liittyvään hankaluuteen ymmärtää hoidon tarvetta. Hoidon tuloksellisuutta arvioitaessa tulee muistaa, että tässä potilasryhmässä muutosten saavuttaminen vaatii kuitenkin tavanomaista intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa psykologista hoitoa ja hoidon tulokset näkyvät viiveellä.

Lisätietoja:

Riitta Kuokkanen työskentelee psykologina valtion oikeuspsykiatrisessa Niuvanniemen sairaalassa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Kuopion Lyseon lukiosta vuonna 1999. Hän on valmistunut maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 572, 99s., Jyväskylä 2016, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-6881-6 (nid.), ISBN 978-951-39-6882-3 (PDF). Saatavilla Jyväskylä yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6882-3

 

Abstract

This research focused on factors associated with schizophrenia as well as on the feasibility and effectiveness of group metacognitive training (MCT) in schizophrenia patients with a history of violence in a high-security forensic hospital setting. One of the aims was to scrutinize reasoning ability in regards to jumping to conclusions (JTC) cognitive bias and the expression of cognitive insight (insight into one’s own thinking), a metacognitive ability. A second aim was to examine the associations of these factors with each other and with insight into illness and delusions. Moreover, the patients’ health-related quality of life (HRQOL) was explored. A further objective was to study the potential effects of MCT on delusions, overall severity of illness, reasoning and HRQOL. The patients’ subjective assessments of MCT were also included. A cross-sectional study (n = 20) was performed to examine the selected characteristics and their associations. It also served as a baseline assessment for two randomised controlled trials (RCT) where the patients were randomised either to eight-session MCT or treatment-as-usual control group. The measurements were also made immediately following MCT and at three and six months afterwards. The patients’ HRQOL was also compared with a general population. The results revealed that 75% of the patients made hasty conclusions (JTC). The more data a patient gathered, the more insight into illness he had and the less distressed he was by his symptoms. The results also indicate that group MCT may reduce symptomatology, especially suspiciousness. The greatest benefit was seen after three months. MCT was also highly accepted and appreciated by the patients. The patients’ HRQOL was significantly worse than that of the general population and MCT did not have any impact on it. In the treatment, it may be useful to evaluate all of the factors covered in this research in order to achieve a more comprehensive and individualized approach to the individuals’ situation. MCT is a noteworthy rehabilitation method in forensic psychiatry but the process of change takes time and more extensive training is suggested. Additionally, other means than those aimed at managing symptoms should be utilised to improve the patients’ HRQOL.


Lisätietoja

Riitta Kuokkanen
riitta.kuokkanen@niuva.fi
0295 242 231
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,