Ajankohtaista

Väitös: 11.11.2016 Vammaiset nuoret mukaan urheiluseuroihin (Ng)

Alkamisaika: perjantai 11. marraskuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: perjantai 11. marraskuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212, Vanha juhlasali / Old festival hall

Kwok NgLitM Kwok Ngin erityisliikunnan väitöskirjan ”Physical activity of adolescents with long term illnesses or disabilities in reference to ICF personal factors” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Shayke Hutzler (Wingate Institute, Israel) ja kustoksena professori Pauli Rintala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan erilaisten sairauksien määrä lisääntyy kaiken aikaa, mikä johtaa ihmisten toimintakyvyn heikkenemiseen ja lisää vammaisuutta. Toisaalta liikunta-aktiivisuuden tiedetään olevan merkittävä toiminnallisuuden ylläpitäjä ja lisääjä vammaisten nuorten keskuudessa.

WHO:n koululaistutkimuksessa kerättiin kyselylomakkeella tietoja suomalaisten nuorten liikuntakäyttäytymisestä joka neljäs vuosi vuosien 2002 ja 2014 välillä. Nuorten itseilmoittamia, lääkärin toteamia vammoja ja sairauksia oli 17 prosentilla vastaajista. Tulosten mukaan liikunta-aktiivisuuden suosituksen – vähintään tunti reipasta liikuntaa päivässä – saavuttaneiden vammaisten nuorten määrä lisääntyi 11 %:sta 21 %:iin tutkimusaikana. Ne nuoret, jotka osallistuivat urheiluseuran toimintaan, saavuttivat liikuntasuosituksen kaksi kertaa todennäköisemmin. Myös vahva aikomus liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan myöhemmin aikuisuudessa oli yhteydessä nuorten lisääntyneeseen liikunta-aktiivisuuteen, johon poikien kohdalla vaikutti lisäksi heidän yleinen minäkäsityksensä.

Tavallista peruskoulua käyviä nuoria, joilla on vamma tai jokin pitkäaikaissairaus, on noin kuudesosa oppilaista, joista osa osallistuu myös aktiivisesti urheiluseuran toimintaan. Liikunnanopettajien ja valmentajien olisi tärkeää kyetä luomaan inklusiivinen oppimisympäristö, jossa paitsi liikuntasuosituksen saavuttaminen on mahdollista myös muu itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen voi toteutua. Terveyskasvattajat löytävät tutkimuksesta vammaisten nuorten henkilökohtaisiin tekijöihin liittyviä seikkoja, jotka ovat yhteydessä heidän liikunta-aktiivisuuteensa. Tulokset antavat näkökulmaa myös päättäjille ja urheiluorganisaatioiden vastaaville.

Ngin väitöstutkimuksen mukaan vammaiset ja pitkäaikaissairaat nuoret tarvitsevat paljon rohkaisua liikunnallisesti aktiivin elämäntavan omaksumisessa ja ylläpitämisessä. Urheiluseuroilla voisi olla nykyistä paljon enemmän annettavaa tällekin nuorten joukolle. On myös huomionarvoista, etteivät samat aktivoimiskeinot välttämättä päde sekä poikiin että tyttöihin.

Lisätietoja:

Kwok Ng, kwok.ng@jyu.fi, puh. 045 149 9919
Viestintäharjoittelija Katja Ketola, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 3638

Kwok Ng valmistui maisteriksi Thessalian yliopistosta Kreikasta 2010 pääaineenaan liikuntapsykologia ja suoritti liikuntatieteiden maisterintutkinnon Jyväskylän yliopistossa 2011. Ng on toiminut aiemmin liikunnan kehittämis- ja koulutustehtävissä Cambridgessa. Tällä hetkellä hän työskentelee tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health; 245, 99 s., Jyväskylä 2016, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-39-6746-8 (printed), ISBN: 978-951-39-6747-5 (PDF). Väitöskirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6747-5

Abstract

Participation and activities are important for adolescents’ functioning and health. This is in line with the World Health Organisation’s International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Main areas of functioning include physical activities (PA) and participation in organised sport clubs. To ensure adolescents with long term illnesses or disabilities (LTID) can participate fully in society, functional abilities interact with contextual environmental and personal factors. Because habits and attitudes of adolescents can carry through to adulthood, it is important to assess the personal factors in relation to activities and participation. Therefore, the aims of this study were to describe PA trends and to determine the associations between physical activity and the ICF personal factors in adolescents with LTID.

Finnish data, from a national representative sample from the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study, of 13 and 15 year olds in 2002 (n=3016), 2006 (n=2979), 2010 (n=3578), and 2014 (n=3250) were used in this study. With all data collections combined, 17% (n=2206, mean age=14.8 years, 55% girls) had self-reported LTID. When possible, descriptions of functional difficulties were included in analyses. All studies used the same HBSC protocol across the different data collection years with analysis of items that measured PA, sports club participation, psychological assets related to PA and educational aspirations. Descriptive statistics, mediation regression and binary logistic regression models were used to identify and report associations between PA and personal factors. Trend analysis was also performed.

Younger (13 year old) boys were the most physically active and older (15 year old) girls the least. Moreover, there has been an increase from 11% to 21% of adolescents that reported daily PA from 2002 to 2014, with a twice likelihood from sports club members. Intentions for future PA was strongly associated with increased PA in both boys and girls. Furthermore, boys with high PA self-perceptions and aspirations not to general upper secondary schools were associated with daily PA. Global self-esteem was reported to be a significant mediator between perceived fitness and intentions for future PA in boys but this relationship was not found in girls.

The results of this study connect with previous studies in that there are similar trends in PA in adolescents with and without LTID. It is important to take into account sports club membership when reporting amounts of physical activity of adolescents with LTID. There is almost one in six adolescents with LTID in general schools and realising this may influence the implementing of guides for inclusion in sport clubs at various levels. Finally, as PA are recommended to be part of daily routines, finding commonalities in personal factors can assist with future classifications of functioning, disability and health of adolescents with LTID.

Keywords: HBSC, ICF, intention, self-esteem, self-concept, organizational affiliation

Lisätietoja

Kwok Ng
kwok.ng@jyu.fi
+358451499919
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,