Ajankohtaista

Väitös: 10.12.2016: Eläinoikeusaktivistit ovat taitavia poliittisia tyylittelijöitä (Lundbom)

Alkamisaika: lauantai 10. joulukuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 10. joulukuuta 2016, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, auditorio 2

Pia Lundbom
Pia Lundbom

YTM Pia Lundbomin sosiologian väitöskirjan ”Eläinten puolustajat. Suomalaisen eläinoikeusaktivismin muuttuva poliittinen tyyli ja toiseus” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä VTT dosentti Tuomas Ylä-Anttila (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markku Lonkila (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen. 

Pia Lundbomin sosiologian väitöstutkimus on empiirinen tarkastelu suomalaisesta eläinoikeusaktivismista. Väitöskirjan aineistona ovat niin aktivistien haastattelut, havainnointi kuin kampanja-analyysitkin. Varhaisimmat tutkimuksessa hyödynnetyt aineistot ovat 1990-luvun lopusta ja tuoreimmat vuodelta 2015.

Tutkimus kiinnittyy yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimusperinteeseen. Työn keskeiset käsitteet ovat poliittinen tyyli ja toiseus. Toiseuden käsite auttaa ymmärtämään aktivistien poliittisia toimijarooleja ja poliittista tyyliä. Poliittinen tyyli puolestaan viittaa käytettyihin toimintakeinoihin ja myös siihen, millaisella tavalla poliittisia kysymyksiä esille nostetaan. Työn keskiössä on se, millaisia merkityksiä eläinoikeusaktivistit omalle toiminnalleen antavat sekä miten aktivisteja on määritelty ja toiseutettu eläinoikeusliikkeen ulkopuolelta.

Lundbomin työn pääargumentti on, että eläinoikeusliike on muuttunut toiseutetusta toimijasta poliittisesti vakavasti otettavaksi vaikuttajaksi, joka sekä osaa politisoida että politikoida agendansa ja muotoilla tyylikkäästi poliittiset tavoitteensa.

Eläinoikeusliikkeen kahden vuosikymmenen aikana aktivistien toimintatavoista ja poliittisesta tyylistä on myös muotoutunut helpommin lähestyttävää. Aktivistit ovat onnistuneet kehittämään uudelleen poliittista tyyliään tavalla, joka on sekä vuorovaikutteisempi että puhuttelevampi ja ymmärrettävämpi suhteessa liikkeen ulkopuolisiin. Erilaisten poliittisten toimintakeinojen rinnakkainen käyttö näyttäytyy tutkimuksen perusteella eläinoikeusaktivismille välttämättömänä.

Aktivistien kritiikin ja poliittisen toiminnan kohteet ovat kuitenkin pysyneet samankaltaisina liikkeen parinkymmenen vuoden aikasyklin aikana. Eläinoikeusaktivistien tavoitteet eivät ole vaatimattomia: yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen, äänitorvena toimiminen, kuluttajaroolien haastaminen sekä maailman muuttaminen kaikille oikeudenmukaisemmaksi.

Eläinoikeusaktivistit herättävät ajattelemaan, miksi ihmisellä olisi oikeus kohdella muita eläviä olentoja millä tavalla tahansa. Samalla poliittiseksi kysymykseksi rakentuu vastuun ottaminen ja kantaminen siitä, miten kohtelemme heikommassa asemassa olevia.  Liikkeen tavoitteena on laventaa kollektiivista ajattelua ja haastaa «meitä» kantamaan vastuumme myös heistä, joilla itsellään ei ole ääntä ja mahdollisuutta poliittiseen toimijuuteen.

Tutkimus on artikkeliväitöskirja, joka muodostuu viidestä aiemmin julkaistusta artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research. ISSN 0075-4625; 570) ISBN 978-951-39-6841-0 (nid.) ISBN 978-951-39-6842-7. 
E-julkaisuna: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6842-7
Väitöskirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi, puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa.

Lisätietoja:

Pia Lundbom, pia.lundbom@humak.fi, puh 020 7621203 ja 050 5552514
tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

Pia Lundbom on kirjoittanut ylioppilaaksi Keminmaan lukiosta (1994) ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta (1998).

Lundbom työskentelee parhaillaan lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Nykyisiä tehtäviään aiemmin Lundbom on työskennellyt muun muassa Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Muuttuva suomalainen kansalaisaktivismi -hankkeessa.

Väitöstyöhön on saatu rahoitusta Jenny ja Antti Wihurin rahastolta, Nuorisotutkimusseuralta ja Nuorisotutkimusverkostolta sekä Jyväskylän yliopistolta. Humanistinen ammattikorkeakoulu on mahdollistanut työn viimeistelyn.   

 

Abstract

For the sake of animals: the changing political style and cultural othering of the Finnish animal rights movement  

This study examines animal rights activism in Finland. Since 1995, when the first public acts of animal liberation in Finland took place, animal rights activists have made up one of the most debated Finnish social movements. In this research, I study animal rights activism as a phenomenon and as a form of political action. The study approaches the issue by applying the concepts of political style and cultural othering as analytical tools. The study is empirical and bases its analysis on qualitative methodology, especially content analysis. I interviewed activists in 2000-2002 and again in 2015. I have also done observation at demonstrations as well as some campaign analysis. In the five articles, I analyse activism from various perspectives. In the early days of the movement, animal rights activism was almost invariably seen as a form of terrorism, and the political issues which the activists attempted to raise were not covered in public discussions. The activists were seen as urban youngsters who did not understand what they were doing. The presumed gender and age of the activists were used as narratives to justify their othering. On the basis of this representation, the activists were dismissed as non-serious political actors. In late 2007, animal rights activists managed to get videos and pictures, secretly taken on animal farms, screened on a national television programme. More recently activists have had several media breakthroughs with similar material, collected in what they call ‘investigation campaigns’. These picture and video campaigns have had a professional appearance. The activists have succeeded in changing their political style in a more discursive and strategic direction. As a result, their political agenda has gained much increased visibility. Most often, activists are no longer categorised as dangerous ‘others’. The study shows that the animal rights movement has not given up its original goals, but has become more capable in politicking its agenda to the public. It has also been given more space to communicate its vision. Activists have succeeded in the politicisation process and they are successfully campaigning on animal rights issues.

 

Keywords: animal rights activism, political style, othering, social movement, politicking, politicisation


kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,