Ajankohtaista

Väitös: 19.11.2016 Elämänarvoilla ja tavoitteilla on merkitystä keski-ikäisten hyvinvoinnille (Hietalahti)

Alkamisaika: lauantai 19. marraskuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 19. marraskuuta 2016, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, auditorio 2

Merja HietalahtiPsL Merja Hietalahden psykologian väitöskirjan ”Elämänarvot keski-iässä: psykometrinen rakenne ja yhteydet persoonallisuuden piirteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä emeritusprofessori Klaus Helkama (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Katja Kokko (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Merja Hietalahti tutki keski-ikäisten henkilökohtaisia arvoja ja elämäntavoitteita sekä niiden suhteita persoonallisuuden piirteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin. 

Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena oli, millaisia laajempia arvofaktoreita löytyy yksittäisten elämänarvojen perusteella. 46 yksittäisestä elämänarvosta muodostui 14 laajempaa arvofaktoria, joita olivat suoriutuminen, perinteet, hedonismi, turvallisuus, virikkeellisyys, yhdenmukaisuus, valta, yhteiskunnallinen huolenpito, suvaitsevaisuus, luonnonsuojelu, huolenpito, luotettavuus, toiminnan autonomia ja ajattelun autonomia. Kun arvoja tarkasteltiin vielä yleisemmällä tasolla, 14 arvofaktorista muodostui edelleen neljä arvoulottuvuutta, joita olivat itsensä ylittäminen, itsensä korostaminen, säilyttäminen ja muutosvalmius. Nämä neljä arvoulottuvuutta tiivistyivät edelleen kahdeksi laajaksi elämänarvoja kuvaavaksi ulottuvuudeksi, jotka kuvasivat joko yksilö- tai yhteisökeskeistä arvomaailmaa.

Elämäntavoite on arvoihin läheisesti liittyvä käsite, mutta se sisältää arvoja enemmän toimintaan liittyvän näkökulman. Elämäntavoitteet näyttäisivät liittyvän keski-ikäisten keskeisiin elämänalueisiin panostamiseen, arvot puolestaan eroihin esimerkiksi yksilön tai yhteisiä päämääriä edistävien arvojen tärkeydessä.

Hietalahti tarkasteli myös keski-ikäisten elämäntavoitteita ja niiden yhteyksiä arvoihin. Elämäntavoitteet sisälsivät kolme ulottuvuutta: itsetutkiskelu (henkinen suorituskyky, itsenäisyys, oman elämän pohdiskelu ja kuolema), perustarpeet (seksuaalisuus, perhe ja työ) ja mielihyvä (harrastukset, ihmissuhteet ja terveys).

- Henkilökohtaiset arvot ja se mihin panostamme elämässämme olivat yhteydessä toisiinsa usein eri tavoin. Esimerkiksi yhteiskunnallinen huolenpito, suvaitsevaisuus, luonnonsuojelu ja itsensä ylittäminen tuottivat tai edellyttivät jonkin verran myös itsetutkiskelua. Arvojen ja tavoitteiden välisten suhteiden tutkiminen paljastaa sen, miten erilaisten arvojen tärkeys kytkeytyy toimintaan ja ajatteluun, Hietalahti kertoo.

Persoonallisuuden piirteet ennakoivat elämänarvoja – osittain eri tavoin miehillä ja naisilla

Hietalahti selvitti, vaikuttavatko persoonallisuuden piirteet elämänarvoihin. Tutkimustulokset osoittivat, että ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus, sovinnollisuus ja tunnollisuus vaikuttivat kymmeneen 14 elämänarvosta.

Oli myös kiintoisaa tarkastella, vaikuttavatko persoonallisuuden piirteet samoin naisten ja miesten arvojen muodostumiseen. Tulokset paljastivat joitakin sukupuolten välisiä eroja persoonallisuuden piirteiden ja arvojen välillä. Sovinnollisuus ennakoi suvaitsevaisuutta tärkeänä elämänarvona vain miehillä. Avoimuus puolestaan myötävaikutti siihen, että toiminnan autonomia on tärkeä arvo naisilla. Lisäksi tunnollisuus ennakoi suoriutumista tärkeänä elämänarvona vain naisilla.

Hietalahti tutki myös, selittävätkö elämäntavoitteet psyykkistä hyvinvointia. Tutkimus osoitti, että naisilla vapaa-ajan tavoitteisiin (harrastukset, ihmissuhteet ja seksuaalisuus) panostaminen oli suotavaa emotionaalisen, psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Miehillä puolestaan suoriutumisen tavoitteisiin (työ, taloudellinen hyvinvointi, henkinen suorituskyky ja perheen hyvinvointi) satsaaminen ennakoi korkeaa psykologista ja sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi vapaa-ajan tavoitteet kytkeytyivät positiivisesti miesten sosiaaliseen hyvinvointiin.

Tutkimustulokset paljastivat lisäksi, että elämäntavoitteet selittivät osittain persoonallisuuden piirteiden ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Naisilla vähäinen neuroottisuus ja vahva ulospäinsuuntautuneisuus kytkeytyivät vapaa-ajan tavoitteisiin panostamiseen, jotka puolestaan ennakoivat korkeaa emotionaalista hyvinvointia. Miehillä sen sijaan vahva ulospäinsuuntautuneisuus kytkeytyi suoriutumisen tavoitteisiin panostamiseen, jotka ennakoivat korkeaa psykologista hyvinvointia.

- Keski-ikäisten elämäntavoitteet kytkeytyivät hyvinvointiin, mutta eri tavoin naisilla ja miehillä. Elämänarvojen ja -tavoitteiden tunnistaminen, esimerkiksi työterveyshuollossa, onkin tärkeää hyvinvoinnin tukemisen ja edistämisen kannalta, Hietalahti suosittaa.

Väitöskirjan aineisto pohjautui emeritaprofessori Lea Pulkkisen vuonna 1968 aloittamaan Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimukseen, jota nykyisin vetää tutkimusjohtaja Katja Kokko. Tutkimuksessa on seurattu samojen, alun perin 8-vuotiaiden henkilöiden kehitystä tähän mennessä 50-vuotiaaksi asti. Tässä väitöskirjassa on hyödynnetty 42- ja 50-vuotiailta tutkittavilta kerättyjä tietoja psykologisten haastatteluiden ja kyselylomakkeiden osalta.

Lisätietoja:

Merja Hietalahti (o.s. Karppanen), merja.a.hietalahti@jyu.fi, puh. 044-0358289
Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi

Merja Hietalahti kirjoitti ylioppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta keväällä 1998. Hän valmistui lähihoitajaksi (mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelmaopinnot) Jyväskylän aikuisopistosta joulukuussa 2004. Hietalahti suoritti yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineena kehityspsykologia Jyväskylän yliopistossa kesällä 2009. Hietalahti aloitti Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tohtorikoulutettavan työsuhteessa elokuussa 2009. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta psykologian lisensiaatiksi keväällä 2015. Keväästä 2015 lähtien Merja Hietalahti on työskennellyt sivutoimisesti tohtorikoulutettavan työsuhteen ohessa Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa psykologian tuntiopettajana. Tällä hetkellä hän työskentelee apurahatutkijana. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (hankkeet nro 118316 ja 127125), Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ja Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 564, Jyväskylä 2016, ISSN: 0075-4625, ISBN: 978-951-39-6799-4 (nid.), ISBN: 978-951-39-6800-7 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Väitöskirja on saatavilla JYX-portaalissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6800-7

 

Abstract

This study examined, first, basic human values’ and life goals’ factor structures and the reciprocal links between these measures; second, the connections between personality traits and values, and possible gender differences in these relations; and third, the relations between life goals and mental well-being, and whether life goals act as mediators in the associations between personality traits and mental well-being. The participants were drawn from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS). Data used here were collected at ages 42 and 50 (n = 212–242). The results yielded a 14-factor value structure (societal concern, tolerance, protecting nature, caring, dependability, autonomy of thought, autonomy of action, stimulation, hedonism, achievement, tradition, security, conformity, and power). The 14 value factors further formed four higher order value types (self-transcendence, self-enhancement, conservation, and openness to change) and two higher order value dimensions (person- and social-focused). For life goals, three factors were found: soul-searching (items of mental performance, independence, life reflection, and death), basic needs (sexuality, family, and work), and pleasure (hobbies, relationships, and health). The 14 value factors and three life goal factors showed several positive and significant associations. The personality traits of extraversion, openness, agreeableness, and conscientiousness contributed moderately to 10 of the 14 values. The relationships between personality traits and values were partially different in men and women. In women, leisure-related goals (hobbies, relationships, and sexuality) were positively connected with emotional, psychological, and social well-being. In men, performance-related goals (mental performance, family, work, and economic welfare) positively contributed to psychological and social well-being, and leisure-related goals social well-being. Moreover, in women, investment in leisure-related goals partially mediated the positive associations from low neuroticism and high extraversion to emotional well-being, while in men investment in performance-related goals partially mediated the positive associations between extraversion and psychological well-being.

Keywords: values, life goals, personality traits, emotional well-being, psychological well-being, social well-being, middle-age, gender differences

 

 

 

 

 

 


Lisätietoja

Merja Hietalahti
merja.a.hietalahti@jyu.fi
044 035 8289
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,