Ajankohtaista

Väitös: 19.11.2016 Kulttinen puhe ja kirjallisuuskeskustelu kohtasivat Sylvia Plath -keskustelufoorumilla (Rohas)

Alkamisaika: lauantai 19. marraskuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 19. marraskuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212, Vanha juhlasali / Old festival hall

Eeva Rohas
Eeva Rohas, kuva: Tuomas Kujansuu.
FM Eeva Rohaksen nykykulttuurin väitöskirjan "Sylviasta, Sylvialle, Sylviana. Retoriikka ja merkityksenmuodostus osoitteessa www.sylviaplathforum.com” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kaariina Nikunen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Urpo Kovala (Jyväskylän yliopisto).

Rohas tutkii väitöskirjassaan kirjailija Sylvia Plathille (1932−1963) omistettua keskustelufoorumia Sylvia Plath Forum. Vuosina 1998−2008 aktiivisena toimineen foorumin keskusteluun osallistui kirjoittajia yhteensä noin 50 eri maasta.

Tutkimus tarjoaa uutta tietoa Plathin vastaanotosta ja laajemmin kulttuurisesta merkityksestä 2000-luvun taitteessa. Väitöskirjalla on kytkös kulttuurintutkimuksen piirissä tehtyyn fanitutkimukseen ja siinä käytyyn debattiin uskonnollisuuden merkityksestä sellaisissa kulttisissa ilmiöissä, jotka eivät lukeudu varsinaisten uskonnollisten kulttien joukkoon. Fanittavien puheenvuorojen analysoinnin ohella tärkeässä asemassa väitöskirjassa on foorumilla niin ikään esiintyvän negatiivisesti latautuneen kirjoittelun tarkastelu. Rohas lähestyy tämänkaltaista kirjoittelua syntipukkimekanismia toteuttavana symbolisen kivittämisen käytäntönä. Syntipukin roolin foorumilla saivat erityisesti Plathin puoliso Ted Hughes sekä Assia Wevill, jonka kanssa Hughes ryhtyi avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen.

Rohas osoittaa Sylvia Plath Forumin kirjoittajien liikkuvan sulavasti vastakohtaisiksikin miellettyjen merkityksenmuodostuksen tapojen välillä, kuten kulttisen ja kirjallisuustieteellisen diskurssin. Näiden ohella analyysi kohdistuu feministiseen diskurssiin, fanidiskurssiin ja patologisoivaan diskurssiin sekä mainittujen viiden merkityksenmuodostuksen tavan piirissä tuotettuihin Plath-representaatioihin.

Sylvia Plath Forumilla artikuloituvasta Sylvia Plathista onkin moneksi: Hän on kirjailija ja tarkemmin tunnustuksellinen kirjailija. Hän on kirjailija ja tarkemmin tunnustukselliseen koulukuntaan aiheetta luettu kirjailija. Hän on sairas kirjailija – kirjailija, joka loi suurta runoutta sairautensa ansiosta tai siitä huolimatta. Hän ei ole sairas kirjailija, vaan kirjailija, joka eli traagisen elämän ja ajautui siksi tuhoon. Hän on nainen, joka petettiin ja jätettiin ja joka päätti elämänsä oman käden kautta. Hän on patriarkaalisen yhteiskunnan ja sen edustajan, Ted Hughesin, uhri. Hän on traagisen elämän elänyt nainen ja kirjailija, muttei uhri, vaan sankari ja tienraivaaja. Hän on oman elämänsä, taiteensa ja itsetuhonsa subjekti. Hän on papitar. Hän on jumalatar. Hän on esikuva, malli.

Rohas erittelee myös Sylvia Plath Forumin keskustelujen argumentaation luonnetta ja diskurssijärjestystä. Sivuston vuoropuhelussa erityistä on se, että johtopäätös on yleensä jaettu sen koskiessa Sylvia Plathin erinomaisuutta, ja keskustelua käydäänkin argumenteista eli siitä, millä perustein Plath on merkittävä kirjailija. Plathille osoitettu kunnioitus tuntuu myös olevan ehdotonta. Plathin arvo ei asetu keskusteluissa kyseenalaiseksi silloinkaan, kun kyseistä johtopäätöstä perustelevat argumentit kyseenalaistetaan. Kun näin käy, hankalat puheenvuorot yleensä pikemminkin joko torjutaan tai vaihtoehtoisesti aletaan osoittaa Plathille arvostusta uudesta näkökulmasta. Erityisesti näihin seikkoihin perustuen Rohas tulkitsee kulttisen diskurssin olevan foorumilla hallitsevassa asemassa.

Plathin erinomaisuuden puolesta esitetyt argumentit taas osallistuvat Plathin arvon perustan määrittelemiseen. Tätä kautta ne samalla paikantavat Plathia kulttuurin hierarkkisissa systeemeissä – ja Plathin kautta hänen yleisönsä. Erilaiset esitykset Plathista nimittäin epäsuorasti määrittelevät myös Plathin lukijakuntaa ja sen makua kertoessaan, millaiseen kulttuuriseen ilmiöön vastaanottajat ovat kiinnittyneet. Tältä pohjalta tarjoutuu selitys sillekin, miksi johtopäätöksen osalta jo valmiiksi samanmieliset viitsivät käyttää aikaa argumentteja koskevaan kiistaan; foorumin yhteisöllisissä neuvotteluissa panoksena on sekä idolin että vastaanottajan kulttuurinen status.

Lisätietoja:

Eeva Rohas, eeva.rohas[at]jyu.fi, puh. 050 4136502
Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi

Eeva Rohas kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta vuonna 2001 ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan kirjallisuus vuonna 2005. Hän on työskennellyt muun muassa erilaisissa projektitehtävissä Jyväskylän yliopistossa sekä vuodesta 2010 lähtien vapaana kirjoittajana. Rohaksen kaunokirjalliseen tuotantoon kuuluvat novellikokoelma Keltaiset tyypit (Otava, 2010) ja romaani Syvä pää (Otava, 2012). Tällä hetkellä Rohas viimeistelee toista romaaniaan, jonka on tarkoitus ilmestyä vuonna 2017.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities, numerona 295, 389 s., Jyväskylä 2016, ISBN 978-951-39-6779-6 (PDF), ISSN 1459-4331; ISBN 978-951-39-6778-9 (nid.), ISSN 1459-4323. Painettua teosta saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. E-julkaisuna osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6779-6.


Abstract 

Rohas, Eeva
About Sylvia, to Sylvia, as Sylvia. Rhetoric and meaning-making on www.sylviaplathforum.com.

This study explores the writings of Sylvia Plath Forum, a discussion forum in the Internet that was launched in 1998. Using Norman Fairclough’s critical discourse analysis, Chaïm Perelman’s theory of argumentation, Kenneth Burke’s idea of identification as the basis of rhetoric, and René Girards’s theory of mimetic desire as its framework this study looks into the forum’s meaning-making processes and the ways the author Sylvia Plath (1932−1963) and her readers are represented on the forum. Attention is paid especially to meaning-making practices that are connected with literary studies, feminism, medicalization, and cultic phenomena. Furthermore, cultic discourse and fan discourse are understood in this work as two separate meaning-making practices. The definition of cultic discourse is based on Péter Dávidházi’s (2002) model of cultic reception but René Girard’s theory is also drawn on. The status of the transcendental is of importance in the definition of cultic discourse and the conceptual differentiation between the two discourses. This dissertation argues that cultic discourse has a dominant role in Sylvia Plath Forum’s order of discourse, while the other four discourses are crucial in the argumentation processes that aim at defining and defending the celebrated author’s cultural status and through it also that of her devoted readers. What is interesting in the forum’s writings is that the writers mainly share the conclusion (concerning Plath’s greatness) but argue about the grounds, whereas typically a speaker/writer would try to shift the adherence that certain premises already enjoy to the desired conclusion. Apart from the relatively stable position of cultic discourse, the forum’s order of discourse was in constant flux as the negotiations of meanings, especially the right way to represent Sylvia Plath and her oeuvre, were vibrant from the beginning until the end. The concept of ‘process’ is in many ways crucial: it not only characterizes this study’s understanding of its object but is of importance in the study’s overall definition of culture as an intersubjective communication process based on symbols. Moreover, the study’s perspective is also strongly influenced by René Girard’s mimetic theory in the analysis of aspects of mimetic desire, mediation, and scapegoat mechanism in the research data. However, as a result of its own negotiation of how to approach culture and social interaction, this study partly challenges Girard’s conception of the core of culture as well as the ontological realism of his theory, thus moving towards more open and dialogical points of view.

Key words: Sylvia Plath Forum, Sylvia Plath, literature, reception, discourse, rhetoric, representation, mimesis, ideology, power, confession, dialogue, culture.

Lisätietoja

Eeva Rohas
eeva.rohas@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,