Ajankohtaista

Väitös: 17.1.2017 FM Martin Hartmann (Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, musiikkitiede)

Alkamisaika: tiistai 17. tammikuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: tiistai 17. tammikuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

FM Martin Hartmannin musiikkitieteen väitöskirjan ”Modelling and Prediction of Perceptual Segmentation” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Associate Professor Emilios Cambouropoulos (Aristotle University of Thessaloniki) ja kustoksena professori Petri Toiviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanninkielinen.

Martin Hartmann
Martin Hartmann

FM Martin Hartmannin musiikkitieteen väitöskirjan ”Modelling and Prediction of Perceptual Segmentation” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Associate Professor Emilios Cambouropoulos (Aristotle University of Thessaloniki) ja kustoksena professori Petri Toiviainen (Jyväskylän yliopisto). The doctoral dissertation is held in English. Väitös on englanninkielinen.

Käsitys musiikin rakenteesta perustuu enemmän musiikin kuunteluolosuhtesiin kuin musiikillisiin kykyihimme tai alan koulutukseen. Esimerkiksi musiikin tuttuus on soittotaitoa merkityksellisempää.

Martin Hartmann esittelee väitöstutkimuksessaan, kuinka toistuva musiikin kuuntelu on musiikillista koulutusta ratkaisevammassa osassa siinä, miten ihmiset hahmottavat musiikissa tapahtuvia muutoksia. Tulokset auttavat ymmärtämään, kuinka kuulijat prosessoivat musiikillisia rakenteita musiikinkuuntelun aikana. Lisäksi tutkimus tarjoaa uusia menetelmällisiä näkökulmia automaattiseen musiikin analysoimiseen, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi musiikin suoratoistopalveluiden kehittämisessä.

Väitöskirjassaan Hartmann tutki sekä muusikoita että ei-muusikoita, jotka arvioivat keskenään erityylisissä musiikkikappaleissa esiintyviä muutoksia.

Tutkimuksessa havaittiin, että kun kuulijoita pyydettiin osoittamaan mielestään merkittäviä muutoksia kuunnellessaan itselleen tuntematonta musiikkia, he keskittyivät vain muutamaan musiikin keskeiseen rakenteeseen. Ne kuulijat, jotka olivat kuulleet samaa musiikkia jo aiemmin ja saivat mahdollisuuden tarkentaa arvioitaan uudelleenkuuntelun jälkeen, hahmottivat paljon yksityiskohtaisempia ja abstraktimpia rakenteita. Muusikot hahmottivat musiikkia hyvin samaan tapaan kuin musiikillisesti kouluttamattomat kuulijat.

– Soittotaidolla, musiikinteorian osaamisella tai jatkuvalla musiikille altistumisella näyttäisi olevan melko vähäinen rooli siinä, miten itselle tuntemattoman musiikin etenemistä ennakoidaan, Hartmann pohtii.

Väitöskirjatutkimuksessaan Hartmann hyödynsi useita viimeisintä tekniikkaa edustavia laskennallisia menetelmiä tutkiessaan musiikinkuuntelun aikana tapahtuvia psykologisia prosesseja. Tällaisten teknologisten ratkaisujen käyttöä voidaan hyödyntää musiikin suoratoistopalvelujen kehittämisessä. Niiden avulla palveluihin voidaan liittää erilaisia visualisointeja ja automaattisia suosituksia, jotka perustuvat asiakkaiden aiemmin kuunteleman musiikin rakenteisiin.

Väitöstutkimus selvitti myös menetelmällisiä haasteita, jotka liittyvät segmentaation tutkimukseen. Se voi auttaa selvittämään, kuinka ihmisten havaintojärjestelmä toimii organisoidessaan erilaisia informaatiovirtoja, kuten puhetta, liikettä tai musiikkia.

Hartmannin tutkimusta on tukenut Suomen Akatemia, TEKES, sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.

Lisätietoja:

Martin Hartmann, puh. +358408054311, martin.hartmann@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. +358408053638, tiedotus@jyu.fi

Lukiokoulutuksen (Colegio Nacional de Buenos Aires (Buenos Aires, Argentina, 2001) jälkeen väittelijä on suorittanut kandidaatin tutkinnon (Licenciatura) psykologiasta Universidad de Buenos Airesissa (2008) ja maisterin tutkinnon Music, Mind, and Technology –ohjelmassa Jyväskylän yliopistosta (2011). Hartmann työskentelee nykyisin Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksessa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 303, 94 s., Jyväskylä 2017, ISSN:1459-4323, 303 (nid.) ISSN 1459-4331; 303 (PDF) ISBN:978-951-39-6902-8 (nid.), 978-951-39-6903-5 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, myynti@library.jyu.fi. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6903-5

 

Abstract

While listening to music, we somehow make sense of a multiplicity of auditory events; for example, in popular music we are often able to recognize whether the current section is a verse or a chorus, and to identify the boundaries between these segments. This organization occurs at multiple levels, since we can discern motifs, phrases, sections and other groupings. In this work, we understand segment boundaries as instants of significant change.


Several studies on music perception and cognition have strived to understand what types of changes are associated with perceptual structure. However, effects of musical training, possible differences between real-time and non real-time segmentation, and the relative importance of different musical dimensions on perception and prediction of segmentation are still unsolved problems. Investigating these issues can lead to a better understanding of mechanisms used by different types of listeners in different contexts, and to gain knowledge of the relationship between perceptual structure and underlying acoustic changes in the music.

In this work, we collected segmentation responses from musical pieces in two listening experiments, a real-time task and a non real-time task. Boundary data was obtained from 18 non-musicians in the real-time task and from 18 musicians in both tasks. We used kernel density estimation to aggregate boundary responses from multiple participants into a perceptual segment density curve, and novelty detection to obtain computational models based on audio musical features ex- tracted from the musical stimuli.

Overall, our findings provide evidence for an effect of experimental task on perceptual segmentation and its prediction, and clarify the contribution of local and global musical characteristics. However, the findings do not resolve discrepancies in the literature regarding musicianship. Furthermore, this investigation highlights the role of local musical change between homogeneous regions in boundary perception, the impact of boundary indication delays on segmentation, and the problem of segmentation time scales on modelling.

Keywords: musical structure, kernel density estimation, novelty detection, musical features, musical training, perceptual segmentation task.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: