Ajankohtaista

Väitös: 17.12.2016 Uusien teknologioiden käyttöönotto lisäisi Suomen kokonaisturvallisuutta (Kuula)

Alkamisaika: lauantai 17. joulukuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 17. joulukuuta 2016, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, auditorio 2

Jaana Kuula
Jaana Kuula

KTL Jaana Kuulan tietotekniikan väitöskirjan ”The Hyperspectral and Smartphone Technology in CBRNE Countermeasures and Defence” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Sasu Tarkoma (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Neittaanmäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

– Uusilla kansallista turvallisuutta palvelevilla teknologioilla voitaisiin parantaa Suomen kokonaisturvallisuutta, Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan tutkija Jaana Kuula toteaa. Hän tutki väitöstyössään CBRNE-uhkiin varautumista ja vastaamista sekä turvallisuus- ja puolustusteknologioiden kehittämistä.  

Esimerkiksi Kuulan tutkimilla hyperspektri- ja älypuhelinmenetelmillä voitaisiin parantaa turvallisuus- ja pelastusviranomaisten varautumista ja valmiutta sekä lyhentää vasteaikoja koko maassa, mikäli ne otettaisiin käyttöön kaikilla alueilla. Väitöstutkimus on suoritettu Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä viranomaisten ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa ja sen ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto ja Tekes.

Väitöstyössään Kuula on tutkinut hyperspektriteknologian käyttöä erityisesti räjähdysaineiden, myrkyllisten teollisuuskemikaalien ja kemiallisten sodankäyntiaineiden havaitsemisessa ja rikospaikkatutkinnassa sekä älypuhelinteknologiaa viranomaisten hälytys-, komento- ja tilannekuvatoiminnassa ja väestön varoittamisessa. Näitä koskevat käytännön testaukset on suoritettu yhdessä Sisä-Suomen poliisilaitoksen ja poliisin muiden alueellisten yksiköiden, KRP:n, Poliisihallituksen, Puolustusvoimien, pelastustoimen, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin VERIFINin ja räjähdysaineiden valmistaja Forcitin kanssa.

Suoritettujen testien perusteella hyperspektri- ja älypuhelinteknologia soveltuvat CBRNE-aineiden aiheuttamien onnettomuuksien ja terrorismin kaltaisten tuhotöiden vaatimien viranomaistehtävien hoitoon. Molempia teknologioita voidaan hyödyntää sekä tuhoisien tapahtumien ennalta ehkäisyssä, että kriisien hallinnassa ja niistä toipumisessa. Suomessa CBRNE-riskejä aiheutuu etenkin räjähdysaineiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä teollisuudessa sekä niiden varastoinnista ja kuljetuksesta maantie-, raide-, meri- ja lentoliikenteessä.

Uusien teknologioiden soveltuvuudesta huolimatta Kuula on huolissaan siitä, että julkisella tutkimusrahoituksella turvallisuussektorille tuotettujen innovaatioiden käyttöönottoprosessi on Suomessa hyvin byrokraattinen ja pitkä, mikä mahdollisesti estää uusien teknologioiden käyttöönoton kokonaan. Esimerkiksi mobiilia hälytys-, väestönvaroitus- ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun kutsutoimintaa ei ole saatu pelastustoimessa vakiintuneeseen käyttöön ja poliisitoimessa ei edes koekäyttöön, vaikka järjestelmä on jo pitkään ollut viranomaisten saatavilla kybersuojattuna kaupallisena ratkaisuna.

Hyperspektrimenetelmät ovat puolestaan olleet toistaiseksi liian kalliita ja epäkypsiä etenkin alueellisten viranomaisten käyttöön ja markkinoille tarvitaan edullisempia ratkaisuja. Viranomaisten käyttämät teknologiat ovat nimenomaisesti Kuulan viittaamissa CBRNE-tilanteissa uhrien selviytymisen kannalta kriittisiä, sillä kyseisille uhka-aineille altistuneet henkilöt ovat välittömässä hengenvaarassa, jolloin viranomaisten vasteaika saisi olla enintään joitakin minuutteja.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella erikoisteknologioiden paikalle tuonti muualta voi kuitenkin kestää useita tunteja, mikä on uhrien kannalta liian pitkä aika. Tilannetta pahentaa lisäksi se, mikäli tarvittavien teknologioiden puuttuessa uhka-aineiden leviämistä ei voida havaita tai jos väestöä ei ehditä varoittaa ajoissa.

Julkaisutiedot Teos julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Computing; 256, ISSN 1456-5390, ISBN 978-951-39-6888-5. Väitöskirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi, puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa

Jaana Kuula kirjoitti ylioppilaaksi Viitasaaren lukiosta 1980 ja suoritti tietojärjestelmätiede pääaineena kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa 1995. Työuransa hän aloitti Nokia Oy:n Elektroniikkadivisioonassa Helsingissä 1983, josta siirtyi myöhemmin kansainvälisiin tehtäviin Kone Oy:öön.

1990-luvun lopulta lähtien Kuula on työskennellyt tutkijana Jyväskylän yliopistossa ja University of Texas at Austinissa USA:ssa, professorina Lapin yliopistossa, tietoyhteiskunnan ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistehtävissä ja hankerahoittajana Lapin liitossa sekä Tekesin palveluissa Keski-Suomen TE-keskuksessa.

Vuodesta 2010 lähtien Kuula on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa IT-alan tutkimus- ja kehittämistehtävissä, joiden tuloksia on mm. kaupallistettu kahteen yritykseen. Viimeisten viiden vuoden aikana Kuula on keskittynyt uusien IT-ratkaisujen kehittämiseen turvallisuus- ja puolustusalalle sekä yhteistyöhön viranomaisten ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Parhaillaan Kuula työskentelee Euroopan komission turvallisuusohjelman rahoittamassa ja Iso-Britannian johtamassa CBRNE-kriisinhallinnan tutkimus- ja kehittämishankkeessa, johon osallistuu kahdeksan maata.

Lisätietoja:

Jaana Kuula, puh. 040 805 3272, jaana.kuula@jyu.fi
tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

ABSTRACT

Caused by industrial and military use as well as other sources of chemical, biological, radiological, nuclear and high-yield explosive (CBRNE) materials, the global threat of weapons of mass destruction (WMDs) remains in spite of such weapons being internationally prohibited. With these materials, industrial and transportation accidents are likely in all countries and can also be triggered by natural disasters, such as in Fukushima in 2011. In addition, governments cannot fully control the manufacturing and usage of WMDs, as extreme terrorists have access to as well as the knowledge and motivation to use such materials. Due to multiple large-scale risks, the countering of CBRNE threats requires well-practiced joint operations by different authorities and new technical countermeasure methods. This dissertation studies how two novel technologies, hyperspectral technology and smartphone technology, can be used in CBRNE countermeasures and defence, especially by the police, defence forces and rescue services. The research is carried out adaptively via the concept development and experimentation (CD&E) method by forming the research framework with the generic military and civilian capability requirements of the European and North Atlantic operating concepts of CBRNE countermeasures and defence and by testing the capability requirements with related empirical experiments carried out as a part of the study. The experiments with hyperspectral technology focus on the detection of explosives, chemical warfare agents (CWAs), biofluids and other forensic samples, whereas the tests with smartphone technology deal with mobile emergency alerting, command and control, public warning and the information management of CBRNE incidents. The experiments are carried out with the Central Finland Police Department, the National Bureau of Investigation (NBI) and other units of the Police of Finland, the Finnish Defence Forces, the Rescue Department of Central Finland, the Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention (Verifin) and the leading Finnish explosives manufacturer, Forcit. 

 

Keywords: CBRNE countermeasures, CBRNE defence, CBRNE detection, joint operation, crisis management, emergency alerting, public warning, hyperspectral technology, smartphone technology


 

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,