Ajankohtaista

Väitös: 17.2.2017 Heikko lukutaito ennustettavissa jo varhaislapsuudessa (Eklund)

Alkamisaika: perjantai 17. helmikuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 17. helmikuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, H320

Kenneth Eklund
Kenneth Eklund

YTM Kenneth Eklundin psykologian väitöskirjan ”School-aged reading skills of children with family history of dyslexia - predictors, development and outcome” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Marja Vauras (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Timo Ahonen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Eklund tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan kouluiän lukutaidon kehitystä lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski. Riskilapsilla toisella vanhemmalla ja vähintään yhdellä muulla lähisukulaisella on todettu lukivaikeus.

Eklund havaitsi, että jos lapsella oli kielellis-tiedollisia ongelmia 3,5 –vuotiaana, heijastuivat ne todennäköisesti myös 9. luokalla tehdyissä PISA-tehtävissä heikompana suoriutumisena. Varhaiset kielelliset taidot selittivät noin kolmanneksen PISA-tehtävillä arvioiduista lukutaidoista. Sukupuoli ja suvussa kulkeva lukivaikeusriski vaikuttivat siihen, kuinka voimakas yhteys varhaisten taitojen ja lukutaidon välillä oli. Varsinkin lukuvaikeusriskin omaavilla pojilla varhaiset kielellis-tiedolliset taidot näkyivät myöhemmin lukutaidon ongelmina. Heidän keskuudessaan yläkouluiän lukutaidon vaihtelusta kyettiin selittämään yli 70 prosenttia.

Tutkimuksessa havaittiin, että lukivaikeusriskillisten lasten, erityisesti poikien, kognitiiviset taidot sekä luku- ja kirjoitustaidot olivat verrokkiryhmää heikommat koko seurantajakson ajan eli ensimmäisen 15 vuoden aikana.

– Tuloksia tulisi mielestäni tulkita niin, että lukutaidon kehityksen suhteen vaarassa olevat pojat näyttäisivät olevan melko luotettavasti tunnistettavissa sukuriskin ja varhaislapsuuden kognitiivisten taitojen perusteella, väittelijä kertoo. – Näin myös heidän kehitykseensä voidaan yrittää vaikuttaa tukemalla heidän kielitaitonsa ja kirjain-äännetietoisuustaitojensa kehitystä.

Tutkimuksen osallistujat kuuluivat Jyväskylän yliopistossa toteutettuun Lapsen kielen kehitys ja suvussa kulkeva lukivaikeus –hankkeeseen. Noin sataa lukivaikeusriskin omaavaa lasta verrattiin samansuuruiseen kontrolliryhmään.

Lukivaikeusriski nelinkertaistaa lukivaikeuden mahdollisuuden

Tutkituista riskin omaavista lapsista noin neljällä kymmenestä lukemisen ongelmat ylittivät lukivaikeusrajan.

– Nämä lapset joutuvat käyttämään esimerkiksi läksyjensä tekemiseen huomattavasti enemmän aikaa kuin luokkatoverinsa, Eklund sanoo. – Kahdeksannella luokalla heidän lukunopeutensa on noin viisi vuotta luokkatovereita jäljessä.

On kuitenkin huomattava, että lukivaikeusriskilapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, jossa kaikilla olisi samanlainen kehityskulku. Osa lapsista, joilla oli vaikeuksia lukemaan opettelemisessa ensimmäisillä luokilla, kehittyi lukutaidoissaan niin, että kahdeksannella luokalla he lukivat lähes ikätovereidensa veroisesti. He olivat useimmiten tyttöjä. Eklundin väitöskirjatutkimuksen perusteella lasten varhaiseen kielelliseen kehitykseen olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota.

– Onneksi hankkeessamme on kehitetty ns. lukivaikeusseula, jonka avulla riskilapset ovat tunnistettavissa, Eklund kertoo.

Lisätietoja:
Kenneth Eklund, kenneth.m.eklund@jyu.fi, 050-59 44 836

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 3638

Kenneth Eklund kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin II lyseosta 1978 ja valmistui lastentarhanopettajaksi Helsingin lastentarhanopettajaopistosta keväällä 1984. Työskenneltyään muutaman vuoden lastentarhaopettajana, perhepäivähoidon ohjaajana ja päiväkodin johtajana, hän jatkoi opintojaan Jyväskylän yliopistossa psykologian laitoksella Kehityspsykologian koulutusohjelmassa. Sieltä hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1995. Valmistuttuaan hän jatkoi maisteriopintojen aikana aloittamaansa työuraansa Lapsen kielen kehitys ja suvussa kulkeva lukivaikeus –hankkeessa erilaisissa koordinointi- ja tutkimustehtävissä. Tämä työtehtävä jatkuu yhä.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 574, 162 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 978-951-39-6962-2 (nid.), ISBN: 978-951-39-6963-9 (pdf). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi.

Abstract

School-aged reading skills of children with family history of dyslexia – predictors, development and outcome

In this research I focused on reading skill development in school-age children with family history of dyslexia. I was interested in the effects of children’s cognitive skills (language, phonological awareness, rapid serial naming, verbal short term memory, and letter knowledge), and gender in addition to family risk for dyslexia as predictors of children’s reading development. In addition, I examined whether shared reading with parents, time spent reading alone, or task-focused behaviour could serve as potential protective factors against reading disability. One of my aims was to find out whether there exist subgroups of children who have different developmental trajectories, and to characterize these subgroups according to their own and their parents’ cognitive profiles. Finally, I examined the literacy readiness of adolescents to meet the challenges of future societies abundant in printed material by administering them the PISA reading literacy task. All participants were drawn from the Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia (JLD) in which 200 children have been followed from birth. The development of approximately 100 children with a family risk for dyslexia was compared to the development of a similar number of control children without such risk. In line with earlier studies, it was found that family-risk children, boys in particular, showed deficient cognitive and reading skills throughout their first 15 years. Moreover, the associations between early cognitive skills and reading literacy skills were strong, suggesting high developmental predictability for this group of children. However, children with family risk for dyslexia did not form a single homogenous group. First, for approximately 55% of these children their reading skill development followed that of their peers, showing no clear signs of difficulties during primary and secondary school. Second, a substantial proportion of the family-risk children, despite having high early cognitive risk on top of family risk, were able to avoid reading disability in Grade 2. Those children were characterized by not avoiding challenges at school. Third, reading disability in Grade 2 did not inevitably lead to similar status in Grade 8, although in Grade 8 this group of children on average lagged approximately five years behind their peers in their reading skill development: 38% of the children with family risk and reading disability in Grade 2, mainly girls, had been resolved by Grade 8. Finally, especially among boys with family risk for dyslexia, early cognitive skills proved to be a good predictor of deficient reading literacy skills at the end of secondary school, a finding which opens up possibilities for intervention and early support.

Keywords: dyslexia, family risk, development, longitudinal study

Lisätietoja

Kenneth Eklund
kenneth.m.eklund@jyu.fi
050 5944836, 040-8053483
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,