Ajankohtaista

Väitös: 10.12.2016 Sukupuolella on merkitystä terapiassa (Päivinen)

Alkamisaika: lauantai 10. joulukuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 10. joulukuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212, Vanha juhlasali / Old festival hall

Helena PäivinenPsM Helena Päivisen psykologian väitöskirjan ”Gendered positioning: Addressing gendered power and cultural discourses in therapeutic conversations” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä toimii professori Arlene Vetere (VID Specialized University, Norway) ja kustoksena professori Juha Holma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen. 

Sukupuolella on merkitystä pariterapiassa ja parisuhdeväkivallan hoidossa, toteaa Helena Päivinen väitöskirjassaan. Terapiassa sukupuolen merkitys ei välttämättä nouse suoraan keskusteluun ja siihen liittyvät odotukset otetaan helposti itsestäänselvyyksinä. Terapeuteilta vaaditaankin aktiivisuutta tutkia sukupuolen merkityksiä ja vaikutusta tarkemmin. 

Sukupuolten erilaisuutta käytetään oikeuttamaan parisuhdeväkivaltaa 

Tutkimuksen tulokset havainnollistavat, miten parisuhteen ongelmat, kuten tyytymättömyys, ristiriidat ja vakavimmillaan parisuhdeväkivalta, kytkeytyvät sukupuoleen liittyviin käsityksiin, odotuksiin ja epätasa-arvoisiin sukupuolirooleihin. 

– Nämä kulttuuriset käsitykset eivät välttämättä vastaa ihmisten omaa kokemusta ja voivat aiheuttaa ristiriitaa suhteessa itseen ja puolisoon. Esimerkiksi odotukset ajatusten ja tunteiden jakamisesta parisuhteessa voivat aiheuttaa ristiriitoja, Päivinen valottaa.  

Terapiakeskusteluissa monia asioita perustellaan sukupuolella. Perustelut nousevat erityisen keskeiseksi parisuhdeväkivallan hoidossa. Parisuhdeväkivalta voi kummuta sukupuolten välisestä epätasa-arvosta, ja siihen liittyy usein stereotyyppisiä ja jäykkiä sukupuolirooleja. 

– Väkivaltaan syyllistyneet miehet saattavat oikeuttaa käyttäytymistään sukupuolten erilaisuudella, esimerkiksi sillä, että naisia on mahdotonta ymmärtää. Tällaisia perusteluja täytyy tutkia ja kyseenalaistaa väkivallan hoidossa, Päivinen suosittaa. 

Sukupuoli on otettava puheeksi terapiakeskusteluissa 

Terapia ajatellaan helposti sukupuolineutraaliksi. Sukupuoli kuitenkin vaikuttaa kokemuksiimme ja mahdollisuuksiimme, mikä on syytä huomioida ja ottaa puheeksi terapiassa. 

Tämä vaatii terapeuteilta aktiivisuutta ja myös heidän henkilökohtaisten käsitystensä ja asenteidensa tarkastelua. Terapeutillakin on sukupuoli, ja häneen kohdistuu sukupuolen mukaisia odotuksia terapiatilanteessa. 

– Terapiassa on hyödyllistä keskustella sukupuolen merkityksestä asiakkaan kokemuksissa. Lisäksi voi ottaa puheeksi sen, miten asiakas kokee terapeutin sukupuolen vaikuttavan yhteistyöhön, Päivinen suosittaa. 

Väitöskirjan tulokset kannustavat ottamaan sukupuoleen liittyvät kysymykset selkeästi osaksi terapiakäytäntöjä. 

Väitöskirjassaan Päivinen analysoi terapiakeskusteluja laadullisen puheentutkimuksen menetelmillä. Väitöskirjan aineisto koostuu Jyväskylän yliopiston psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla toteutetuista ja videotallennetuista pariterapiaistunnoista ja parisuhdeväkivallan hoitoryhmän istunnoista. 

Lisätietoja:

Helena Päivinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Hankasalmen lukiosta vuonna 2002. Päivinen valmistui psykologian maisteriksi vuonna 2010, jonka jälkeen hän on toiminut vankilapsykologina Joensuussa ja sittemmin mielenterveystoimiston psykologin tehtävissä Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa. Väitöskirjatyötään Päivinen on tehnyt Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla, missä hän toimii myös psykologina ja ohjaajana parisuhdeväkivaltaan syyllistyneiden miesten ryhmäohjelmassa. Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos, ja Suomen Akatemian Relationaalinen mieli -tutkimushanke (hanke nro 265492). 

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 569, Jyväskylä 2016, ISSN: 0075-4625, ISBN:978-951-39-6854-0 (nid.), ISBN:978-951-39-6855-7 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Väitöskirja on saatavilla JYX-portaalissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6855-7

 

Abstract 

This research examined gendered positioning in therapeutic conversations, especially in treatment of intimate partner violence (IPV). A feminist-informed reading combined with a discursive psychological approach was applied in three studies on positioning in therapeutic conversations. This reading focused on gendered positioning, gendered power and cultural discourses. Thus, the aim of this research was to examine how gender is constructed in therapeutic conversations that deal with couple relationship issues, and how the power distribution this entails is addressed in these conversations. The data consisted of videotaped and transcribed couple therapy sessions and group treatment sessions for men who have been violent in their intimate relationship. Language-based analyses drawing on discourse analysis, discursive psychology and a narrative approach were conducted. Study I focused on gendered positioning of the female therapist in an IPV treatment program. Study II analyzed the construction of dominant stories in couple therapy and focused on the mutual positioning and distribution of power in these dominant stories. Study III looked at blaming micro narratives in couple therapy for IPV and participants’ responses, particularly to identity blaming. The findings of this research foreground the gendered basis of intimate relationships and how couple distress is linked to the distribution of power manifested in the gendered positioning of the partners. The discursive analysis showed how the participants in the therapy session, including the therapists draw on gendered cultural discourses when positioning each another. Thus, it is argued that the therapist needs skill in discursive deconstruction to be able not only to address the client’s situation as an individual experience but also to locate it in the wider social and cultural context. Attention to positioning is one such clinical tool of potential value in therapeutic conversations. 

Keywords: positioning, gender, power, discourse, narrative, couple therapy, group treatment, intimate partner violence

Lisätietoja

Helena Päivinen
helena.paivinen@jyu.fi
040 805 3980
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,