Ajankohtaista

Väitös: 10.12.2016 Uusia malleja journalistisia valokuvia hyödyntävään visuaaliseen koulutukseen (Kędra)

Alkamisaika: lauantai 10. joulukuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 10. joulukuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, H320, Historica

Joanna KedraMA Joanna Kędran journalistiikan väitöskirjan ”Interpretation of journalistic photographs as an instrument of visual literacy education” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä emeritusprofessori Terence Wright (Ulster University, UK) ja kustoksena professori Epp Lauk (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Nykykulttuuri on yhä enemmän visuaalinen. Kuvia on kaikkialla: henkilökohtaisia ja kaupallisia valokuvia, uutiskuvia, mainostauluja, esitteitä, kaaviokuvia, liikennemerkkejä, kuvaohjeita ja piirustuksia. Jokapäiväinen kohtaaminen kuvien kanssa ei kuitenkaan takaa visuaalista lukutaitoa, mutta kaikenlainen visuaalinen koulutus voi kehittää visuaalista lukutaitoa.

Joanna Kędra suunnitteli väitöskirjatyössään opetussuositukset, joita voidaan käyttää visuaalisen lukutaidon opetukseen korkeakouluissa. Visuaalinen koulutus, jota Kędra ehdottaa, perustuu journalististen valokuvien tulkitsemiseen. 

Miksi visuaalista lukutaitoa tarvitaan?

– Sain innostuksen tutkimukseeni henkilökohtaisesta huomiosta: mitä enemmän kuvia ihmiset luovat ja välittävät, sitä vähemmän he pystyvät näkemään. Ja näkeminen on ratkaisevaa näinä aikoina, kun meille välittyy suuria määriä tietoa visuaalisesti, Kędra kertoo.

Kyky lukea, ymmärtää ja tulkita kuvia sekä ajatella ja oppia kuvien kautta on erittäin tärkeä taito 2000-luvulla. Nykykorkeakouluopetus ottaa tämän taidon kuitenkin usein itsestäänselvyytenä. Sen takia opiskelijoilla on monesti huonot valmiudet liikkua sujuvasti visuaalisissa ympäristöissä ja viestiä visuaalisesti sekä tehokkaasti että vaivattomasti.

– Tarve visuaalisen lukutaidon koulutukselle on suuri. Visuaalinen lukutaito on tärkeää kaikille opiskelijoille riippumatta tieteenalasta tai pääaineesta, sillä kuvien opiskeleminen opettaa kykyä ajatella kriittisesti ja luovasti, Kędra tarkentaa.

Ilo näkemisestä

Kędra esittää tutkimuksessaan neljä eri mallia ja lähestymistapaa, joita voidaan käyttää harjoiteltaessa journalististen valokuvien tulkitsemista. Malleja voidaan käyttää sekä yksilö- että ryhmätehtävissä. Niiden tarkoituksena on helpottaa visuaalisen lukutaidon koulutusta korkeakouluopetuksessa.

– Lähestymistavassani visuaaliseen koulutukseen korostuu enemmän valokuvien tulkitsemisen ilo kuin mikään tietty tulkinnan lopputulos. Niinpä mallini perustuvat katselijoiden henkilökohtaisiin kokemuksiin, kulttuuritaustaan ja tietämykseen. Malleissa journalistisia valokuvia lähestytään kuvina, joilla on monitasoisia merkityksiä, Kędra kuvailee.

 

Lisätietoja:

Joanna Kędra, joanna.kedra@jyu.fi, puh. 040 775 3614
Viestintäharjoittelija Katja Ketola, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 3638

Joanna Kędra suoritti journalistiikan ja viestinnän maisterin tutkinnon 2009 sekä vertailevan kulttuurintutkimuksen maisterin tutkinnon 2010 Jagiellonian yliopistossa Puolassa. Kędra on työskennellyt tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella vuosina 2010–2016.

Kędran väitöstutkimusta ovat tukeneet apurahoin Koneen Säätiö, Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos sekä Viestintätieteiden tohtoriohjelma (VITRO).

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 297, 56 s., Jyväskylä 2016, ISSN: 1459-4323; 297 (nid.), ISBN: 978-951-39-6796-3 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6796-3.

 

Abstract

Images are produced, used and distributed on an enormous scale. However, the skills of understanding, interpreting and using images as well as thinking and learning in terms of images are taken for granted, and thus, they are not sufficiently taught and developed, especially in higher education. The need for introducing visual literacy into the curriculum was identified in late 1960s, but no concrete guidelines have followed. This study proposes to apply interpretation of journalistic photographs as an instrument of visual literacy education. The main focus is on the image interpretation process and the kinds of meanings viewers apply to a photograph in the interpretation process. In each of the four articles included in this study, a model or approach to photography interpretation is proposed. The first method is the model for press photograph story analysis, immersed in visual semiotics. This model was simplified and improved and became the model for the interpretation of journalistic photographs. Both models were created as a synthesis of some of the visual research methods, including classical theories (elements of visual semiotics, visual rhetoric, Barthes’ concept of studium and punctum), approaches having their roots in the analysis of paintings (Barrett’s principles for interpreting photographs, compositional interpretation, iconological context analysis), methods dedicated to analysis of photographs in the press (quantitative content analysis). The concept of context of journalistic photographs is also critically discussed, indicating a context of production, context of medium and page context, and arguing for the decontextualized interpretation of journalistic photographs (proposing an intertextual approach) with a context limited to the caption. In addition, the study compiles the genre typology of journalistic photographs as an instrument for visual education. The study calls for changes in a largely textual higher education curriculum towards a more visually oriented one, which can serve as a start point for future research on the assessment of visual literacy skills.

Lisätietoja

Joanna Kedra
joanna.kedra@jyu.fi
+358407753614
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,