Ajankohtaista

Väitös: 24.3.2017 TtM Kirsi Piitulainen (Liikuntatieteellinen tiedekunta, fysioterapia)

Alkamisaika: perjantai 24. maaliskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 24. maaliskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

TtM Kirsi Piitulaisen fysioterapian väitöskirjan ”Effectiveness of 12 months’ intensive shoulder strength training on disability, health-related quality of life and shoulder function after rotator cuff repair” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä ylilääkäri, LKT, dosentti Esa-Pekka Takala (Työterveyslaitos, Helsinki) ja kustoksena professori Arja Häkkinen (Jyväskylän yliopisto).

Kirsi Piitulainen
Kirsi Piitulainen

TtM Kirsi Piitulaisen fysioterapian väitöskirjan ”The Effectiveness of 12 Months’ Intensive Shoulder Strength Training on Disability, Health-Related Quality of Life and Shoulder Function after Rotator Cuff Repair” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä ylilääkäri, LKT, dosentti Esa-Pekka Takala (Työterveyslaitos, Helsinki) ja kustoksena professori Arja Häkkinen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Olkapääkipu on kolmanneksi yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus länsimaissa. Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeistä olkapään harjoittelua on tutkittu melko vähän, eikä toimivinta kuntoutusmuotoa ole voitu vielä osoittaa. Aikaisempien tutkimusten mukaan olkakipu vähenee leikkauksen jälkeen merkittävästi, mutta toimintakykyyn, lihasvoimaan ja nivelliikkuvuuteen jää huomattavia puutteita.

Kansainvälisiä työkaluja tarvitaan toimintakyvyn haitan arviointiin

Piitulaisen väitöskirjatutkimukseen liittyi olkapääkivun toiminnallista haittaa arvioivan the American Shoulder and Elbow Surgeons Shoulder Assessment Form (ASES) - kyselylomakkeen suomenkielisen version tutkiminen. Englanninkielinen kyselylomake suomennettiin, jonka jälkeen sitä testattiin olkakipupotilailla. Kyselylomakkeen toistettavuutta ja luotettavuutta selvittävään tutkimukseen osallistui 105 olkakipupotilasta. Suomenkielinen ASES-kyselylomake osoittautui luotettavaksi ja nopeaksi seulontakyselyksi.

Kiertäjäkalvosimen ongelma vaikuttaa lihasvoimaan

Vuoden kestävään harjoittelututkimukseen osallistui 67 kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen läpikäynyttä potilasta Keski-Suomen keskussairaalasta. Tutkimuksessa selvitettiin tehostetun olkapään harjoittelun vaikutusta toimintakykyyn, terveyteen liittyvään elämänlaatuun sekä olkapään lihasten voimaan ja liikkuvuuteen. Potilaat satunnaistettiin harjoittelu- tai kontrolliryhmään. Harjoitteluryhmä ohjattiin tekemään vuoden ajan olkapään tehostettua voimaharjoittelua, johon kuului neljä fysioterapeutin ohjauskertaa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kontrolliryhmä sai puolestaan ainoastaan tavanomaisen, leikkauksen jälkeisen ohjauksen.

Tutkimuksessa ilmeni, että leikatun olkapään voima jäi heikommaksi verrattuna leikkaamattomaan. Olkapään sisäkiertovoima oli vuoden jälkeen palautunut leikkaamattoman olkapään tasolle, mutta ulkokierto- ja nostovoima jäivät selvästi alhaisemmalle tasolle. Lihasvoiman heikentyminen voi johtaa muun muassa kipuoireisiin, ja siten vaikeuttaa työtä ja vapaa-ajan harrastuksia.

Kotiharjoittelu ei välttämättä riitä palauttamaan lihasvoiman puutosta

Tutkimustulosten mukaan olkapään tehostettu voimaharjoittelu ei ollut tavanomaista harjoittelua vaikuttavampaa. Molemmilla ryhmillä leikatun olkapään toimintakyky parantui merkittävästi vuoden seurannan aikana, vaikka leikatun olkapään voima jäi heikommaksi kuin leikkaamattoman. Kolmen vuoden seurannassa toimintakyky säilyi muuttumattomana. On kuitenkin otettava huomioon, että tutkimustulokseen on voinut vaikuttaa harjoitteluryhmän heikko sitoutuminen harjoitteluun. Tulosten mukaan tehostettua voimaharjoittelua ei kuitenkaan ole järkevää ohjata leikkauksen jälkeen kaikille potilaille, koska suuri osa potilaista toipui hyvin. Tärkeää olkapään lihasvoiman palautumisessa on nimenomaan harjoittelun säännöllisyys. Kliinisessä työssä ASES-lomakkeen rutiininomainen käyttö olkapääpotilaiden toimintakykyä arvioitaessa on suositeltavaa, jotta toimintakyvyltään heikoimmat potilaat ohjattaisiin kuntoutukseen riittävän ajoissa.

Lisätietoja:
Kirsi Piitulainen, puh. 040 5830 913, kirsi.piitulainen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Kirsi Piitulainen (os. Jokelainen) kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Vuohengin lukiosta v. 1981 ja valmistui fysioterapeutiksi Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksesta v. 1986. Hän suoritti terveystieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa 2007. Vuodesta 2010 alkaen Piitulainen on työskennellyt Keski-Suomen keskussairaalassa mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimusprojekteissa ja Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella projektityöntekijänä tai tohtorikoulutettavana.

Tutkimus perustuu Keski-Suomen keskussairaalan fysiatrian yksikössä toteutetun tutkimuksen aineistoon. Väitöstutkimus tehtiin Keski-Suomen keskussairaalan ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Väitöstutkimusta ovat tukeneet Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Kuopion yliopistollinen sairaala sekä Jyväskylän yliopisto.

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health; 256, 104 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0356-1070; 256, ISBN 978-951-39-6993-6 (nid.), ISBN 978-951-39-6994-3 (PDF). Väitöskirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Luettavissa JYX-arkistossa:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6994-3

Abstract

This study examined the effectiveness of intensive shoulder strength training on disability, health-related quality of life (HRQoL) and shoulder function in patients who had undergone rotator cuff repair (RCR). In addition, the self-report section of the American Shoulder and Elbow Surgeons Standardized Assessment Form (ASES) was cross-culturally adapted to the Finnish language and the psychometric properties of the Finnish version were assessed. Patients with a rotator cuff tear (aged 41-62 years) were randomized into an exercise group (EG, n=35) or a usual care group (UCG, n=32) after RCR. Disability was assessed with ASES questionnaire and quality of life with Short- Form 36 Health Survey (SF-36) preoperatively and at two months, 12 months and three years after surgery. Shoulder function was evaluated by measuring range of motion (ROM) and muscle strength at two and 12 months after surgery. The strength training intervention began two months after surgery and lasted 12 months. The EG were given instructions on a home-based shoulder muscle strengthening programme, while the UCG received ordinary postoperative instructions. The reliability of the ASES questionnaire was assessed. Preoperatively, the RCR patients with high functional disability of the shoulder demonstrated low HRQoL. After the 12-month intervention, no between-group differences were observed in any of the outcomes. The mean (SD) ASES score improved from 74 (14) by 21 points (95% CI, 16 to 26, p < 0.001) in the EG and from 70 (18) by 25 points (95% CI, 20 to 31, p < 0.001) in the UCG. Both groups maintained their post-intervention ASES score levels throughout the three-year follow-up. The Finnish version of the ASES proved to be a reliable and valid shoulder-specific measurement tool. These results suggest that the majority of the patients achieved good recovery during one year. The additional exercise intervention did not benefit patients with a rotator cuff tear.

Keywords: rotator cuff repair, disability, health-related quality of life, muscle strength, range of motion, exercise

kuuluu seuraaviin kategorioihin: