Ajankohtaista

Väitös: 7.1.2017 Ohjelmistokehittäjät käyttävät oikoteitä vastatakseen ympäristön vaatimuksiin (Ghanbari)

Alkamisaika: lauantai 07. tammikuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 07. tammikuuta 2017, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, Lea Pulkkisen sali

Hadi GhanbariM.Sc. Hadi Ghanbarin tietojenkäsittelytieteen väitöskirjan ”Investigating the Causal Mechanisms Underlying the Customization of Software Development Methods” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kieran Conboy (National University of Ireland, Galway) ja kustoksena professori Mikko Siponen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöskirja selittää syitä ohjelmistokehityksen metodien laiminlyönnille

Väitöskirjassaan Hadi Ghanbari on pyrkinyt selittämään, miksi ohjelmistokehittäjät laiminlyövät tai muokkaavat ohjelmistokehitysmetodien suosittelemia parhaita käytänteitä tai laatusääntöjä. Oikoteiden käyttämisestä käytetään nimitystä tekninen velka (technical debt). Ghanbari selittää mekanismeja teknisen velan muodostumisen takana sekä sen aiheuttamia seuraamuksia ohjelmistoyrityksille ja yhteiskunnalle. Aiemmin teknisen velan muodostumista on selitetty usein organisaation päätöksinä minimoida kehityskuluja ja lyhentää toimitusaikoja. Väitöksessä kuitenkin nostetaan esille yksilötason mieltymyksien tärkeys johdon päätösten käytäntöön viemisessä.

Ghanbari väittää, että ohjelmistokehittäjät eivät mielellään ota teknistä velkaa ja kokevat siksi ristiriitoja organisaation vaatimusten ja henkilökohtaisten arvojensa välillä. Kehittäjät yrittävät lieventää näitä ristiriitoja käyttämällä vaihtoehtoisia ratkaisuja saadakseen tehtävänsä valmiiksi ja välttääkseen laatua vaarantavia käytänteitä. Joutuessaan käyttämään oikoteitä he pyrkivät järkeistämään laadun vaarantavat kompromissit itselleen. 

Väitöksessä nousee esille myös se, ettei tekninen velka rajoitu vain nopeasti muuttuvilla markkinoilla toimiviin organisaatioihin. Myös kriittisten järjestelmien kehittämisessä voidaan päätyä ottamaan teknistä velkaa. Kriittisissä järjestelmissä laadulla on enemmän merkitystä, sillä järjestelmän pettäminen saattaa johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin tai asettaa ihmisiä jopa kuolemanvaaraan. Kuten velan maksamisessa yleensä, täytyy ohjelmistoyrityksien maksaa takaisin tekninen velkansa korjaamalla ohjelmiston ongelmia. Jos ongelmia ei korjata, viat ohjelmistossa tekevät järjestelmistä haavoittuvaisia vioille, häiriöille ja kyberhyökkäyksille.

Tutkimus paljastaa, että usein kehittäjillä ei ole mahdollisuutta maksaa takaisin teknistä velkaansa kuin tapauksissa, joissa se aiheuttaa vikoja tai häiriöitä järjestelmässä. Oikoteiden käyttäminen johtuu ympäristön rajoitteista ja menestyksen, tuottavuuden ja laadun väärästä ymmärryksestä ohjelmistoteollisuudessa. Ghanbari ehdottaa, että laadun vaarantavien oikoteiden käyttäminen tulisi estää kehittämällä uusia tapoja ja ratkaisuja. Tutkimus pyrkii edistämään ohjelmistokehityksen yhteisön ja yhteiskunnan laatukulttuuria lisäämällä tietoa teknisen velan kielteisistä vaikutuksista ja parantamalla asenteita ohjelmiston laatua kohtaan.

Lisätietoja:
Hadi Ghanbari, puh. 040 805 3337, hadi.ghanbari@jyu.fi
Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Computing 258; Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 129 p. ISSN 1456-5390; ISBN 978-951-39-6943-1 (nid.) ISBN 978-951-39-6944-8 (PDF). Väitöskirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi.

Hadi Ghanbari valmistui ohjelmistoinsinööriksi Azadin yliopistosta, Iranista, vuonna 2005 ja tietojenkäsittelytieteen maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2012. Hän on suorittanut tohtoriopintonsa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Viimeisen neljän vuoden aikana hän on ollut mukana useissa kansainvälisissä ohjelmistokehityksen ja kyberturvallisuuden tutkimus- ja kehitysprojekteissa projektipäällikkönä. Aiemmin Ghanbari on työskennellyt IT-teollisuudessa yli seitsemän vuoden ajan. 

Abstract

Over the last four decades, software development has been one of the mainstream topics in the Software Engineering and Information Systems disciplines. Thousands of methods have been put forward offering prescriptions for software development processes. The goal of these methods is to produce high-quality software in a systematic manner. However, it is widely known that these methods are rarely followed as prescribed – developers often modify or skip different steps, practices, or quality rules recommended by software development methods. While a group of previous studies suggests that maximizing the flexibility and leanness of software development processes is the key driver of such customizations, another group argues that the inadequacy of these methods to fulfill stakeholders’ expectations is the main reason they are customized in practice. However, to the best of our knowledge, there are no theory-based and empirically grounded explanations elucidating the causal mechanisms underlying the customization of software development methods. We attempted to take the first step in overcoming this gap by conducting this doctoral research. We first conducted an extensive Systematic Literature Review to identify the gaps in research on customization of software development methods and to clarify the need for addressing these shortcomings. Following this, we attempted to address some of the identified gaps by conducting a longitudinal field study. Collecting data from different software projects across industrial domains and using the Grounded Theory Methodology, we built a process theory called Theory of Software Development Balance. In this theory, we explain the mechanisms through which software development methods are customized in practice in order to maintain balance among contrasting and sometimes contradictory contextual forces associated with software projects.

Keywords: Software Development Methods, Information Systems Development, Technical Debt, Behavioral Software Engineering, Balancing, Grounded Theory, Process Theory, Systematic Literature Review

Lisätietoja

Hadi Ghanbari
hadi.ghanbari@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,