Ajankohtaista

Väitös: 10.2.2017 Neurohormonit säätelevät myyrienkin elämää (Lönn)

Alkamisaika: perjantai 10. helmikuuta 2017, 14.00

Päättymisaika: perjantai 10. helmikuuta 2017, 15.00

Paikka: Konneveden tutkimusasema

Eija Lönn
Eija Lönn

M.Sc. Eija Lönnin ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Selection on two behavioral genes: fitness effects of receptor genes for arginine vasopressin 1a and oxytocin in the bank vole Myodes glareolus” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Craig Primmer (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti Esa Koskela (Jyväskylän yliopisto).

Tiedetään, että suuri osa eläinten käyttäytymispiirteistä on geneettisesti säädeltyjä. Vähemmän on tietoa valintamekanismeista, jotka pitävät yllä eri käyttäytymisgeenien suurta monimuotoisuutta luonnonpopulaatioissa. Väitöstutkimuksessaan Lönn tutki valintamekanismeja kahdella sosiaalista käyttäytymistä säätelevällä neurogeenillä. Tutkimuslajina Lönn käytti metsämyyrää.

Nisäkkäiden, mukaan lukien ihmisten, seksuaalikäyttäytymiseen ja jälkeläisten hoitoon vaikuttavat neurohormonien vasopressiinin ja oksitosiinin reseptorien määrä ja sijainti aivoissa. Väitöskirjatutkimuksen tärkein tulos oli, että vasopressiinin ja oksitosiinin reseptorigeeneihin kohdistuu vastakkaissuuntaista valintaa sukupuolten välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden geenien tietyt alleelit ovat hyödyllisiä naaraiden, mutta vahingollisia koiraiden lisääntymismenestykselle tai päinvastoin. Reseptorigeenien vaikutus näkyi myös eri tavoin eri myyrätiheyksissä. Vastakkainen valinta sukupuolien välillä ja populaatiotiheydestä riippuva valinta näyttävät suosivan erilaisia geenimuotoja, joka edelleen voi selittää näiden geenimuotojen suurta vaihtelua metsämyyräpopulaatioissa. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että metsämyyrät pystyvät säätelemään jälkeläistensä sukupuolijakaumaa.

– Tutkimukseni osoittaa, että metsämyyränaaraat voivat optimoida jälkeläistensä kelpoisuuden tuottamalla enemmän sen sukupuolen jälkeläisiä, jota vanhemmilta periytyvät geenimuodot hyödyttävät eniten, Lönn selvittää.

Lisätietoja:

Eijä Lönn, +358408053864, eija.lonn@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, +358408053638, tiedotus@jyu.fi

Eija Lönn kirjoitti ylioppilaaksi Lievestuoreen lukiosta vuonna 2003. Tämän jälkeen hän valmistui bioanalyytikoksi Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta vuonna 2007 ja filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan solu- ja molekyylibiologia vuonna 2012. Eija Lönn on työskennellyt useissa tutkimuslaboratorioissa Helsingissä ja Jyväskylässä. Vuodesta 2012 Lönn on ollut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa ohjaajinaan Esa Koskela, Tapio Mappes, Mikael Mökkönen (Jyväskylän yliopisto ja Simon Fraserin yliopisto, Vancouver, Kanada) ja Phillip Watts (Oulun yliopisto).

Tutkimuksen on rahoittanut BIOINT Biologiset vuorovaikutukset tutkijakoulu ja Suomen Akatemia.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona 327, Jyväskylä 2017, ISSN: 1456-9701; 327 ISBN: 978-951-39-6969-1 (PDF) ISBN: 978-951-39-6968-4 (nid.). Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6969-1

Abstract

Most variation in behavior is regulated by genes; nevertheless the mechanisms behind maintenance of genetic diversity at behavioral loci have remained mainly elusive in natural populations. I studied in my thesis selection mechanisms of two genes associated with socio-sexual behavior, arginine vasopressin receptor 1a (Avpr1) and oxytocin receptor (Oxtr) in bank vole (Myodes glareolus). Expression of Avpr1a and Oxtr in specific regions of the brain regulates diverse social and reproductive behaviors such as parental care, aggression, sexual behavior, social recognition as well as pair and parent-offspring bonding in mammals. In addition, there is a link between the length of a regulatory region associated microsatellite (RRAM) of Avpr1 and receptor density in the brain in some species. Bank voles have highly polymorphic RRAM in Avpr1a and Oxtr. My first study revealed that different length variants of RRAM allele in Avpr1 and Oxtr genes are maintained by balancing selection; more precisely the selection is sex-specific and dependent on population density. Different allele lengths were favored in males compared to females indicating that Avpr1a and Oxtr are sexually antagonistic (SA) genes. My second study showed that intrasexual competition in both males and females drives selection of Avpr1a RRAM lengths. My third study evidenced that bank voles bias their offspring sex ratio to mitigate sexual conflict caused by the SA Oxtr gene. My fourth study showed that individuals with the extreme lengths of Avpr1 and Oxtr RRAMs experience constraints in breeding success indicating stabilizing selection. In conclusion, my thesis provides evidence for diverse mechanisms acting on genetic diversity of behavioral genes.

Keywords: Avpr1a; bank vole; behavioral genes; Myodes glareolus; Oxtr; selection


kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,