Ajankohtaista

Väitös: 17.2.2017 Kävely ylläpitää ikääntyvien elinpiiriä (Tsai)

Alkamisaika: perjantai 17. helmikuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 17. helmikuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212, Vanha juhlasali

Li-Tang Tsai
Li-Tang Tsai. Kuvaaja Chengcong Chen

TtM Li-Tang Tsain gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Walking, physical activity, and life-space mobility among older people” (Iäkkäiden ihmisten kävely, fyysinen aktiivisuus ja liikkuminen elinpiirissä) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti, akatemiatutkija Sari Stenholm (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Kävely on suosittu fyysisen aktiivisuuden muoto ikäännyttäessä. Kävely on myös edellytys sille, että henkilö pystyy suoriutumaan päivittäisistä toiminnoistaan itsenäisesti, sekä osallistumaan sosiaalisiin aktiviteetteihin.

Väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että ulkona kävely ja kohtuullinen fyysinen aktiivisuus auttavat säilyttämään laajemman elinpiirin. Elinpiirin laajuuden tiedetään olevan yhteydessä hyvään elämänlaatuun. Kävelyn määrää ikääntyneet voivat kartuttaa esimerkiksi tekemällä ostoksia tai kävelylenkkejä. Väitöstutkimus osoitti, että kävelyreitit ja kauppareissut auttoivat kartuttamaan päivittäisten askelten määrää. Henkilö saattaa siis ajaa autolla isoon ostoskeskukseen, mutta liikkuminen suurissa marketeissa on myös osa fyysistä aktiivisuutta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kiihtyvyysantureita. Näin saatiin kerättyä dataa, jonka avulla selvitettiin kuinka fyysinen aktiivisuus ennustaa elinpiirissä tapahtuvia liikkumisen muutoksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten kävely on yhteydessä asumisjärjestelyihin, ympäristössä oleviin liikkumisen esteisiin, sekä ulkona liikkumisen syihin eri elinpiirin tasoilla. Aihetta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu sen merkityksellisyydestä huolimatta.

Haasteet riippuvat siviilisäädystä

Tutkimuksessa havaittiin myös, kuinka puolisonsa kanssa elävät henkilöt kävelivät vähemmän hoitaessaan asioita. On luonnollista, että puolisot huolehtivat kumppanistaan kaikilla elämän osa-alueilla. Jotta fyysisen aktiivisuuden määrä lisääntyisi, on kuitenkin tärkeää, että puolisot kannustavat toisiaan liikkumiseen ja asioiden hoitamiseen sen sijaan, että hoitavat asiat toisen puolesta. 

Väittelijän mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää liikkumisen esteisiin ja liikkumiseen houkutteleviin tekijöihin yksinasuvilla. Esimerkiksi talojen sisäänkäyntien esteet, kuten painavat ovet ja portaat, olivat erityisen suuri ongelma yksinasuville. Tämä tulisi huomioida, kun tehdään kodinmuutostöitä ja suunnitellaan uusia asuinrakennuksia.

Tsain väitöstutkimus toteutettiin Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteisessä Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunta, Suomen Akatemia sekä Juho Vainion säätiö.

Lisätietoja:

Li-Tang Tsai, puh. +45 28 87 05 66, ltsai@health.sdu.dk

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, +358 40 805 3638

Li-Tang Tsai kirjoitti ylioppilaaksi Taiwanin Taipein First Girls’ -lukiosta vuonna 2004. Hän valmistui Taiwanin Yang Ming yliopistosta kandidaatiksi vuonna 2009 pääaineena fysioterapia ja Jyväskylän yliopistosta terveystieteiden maisteriksi vuonna 2011 pääaineena gerontologia ja kansanterveys. Tsai on työskennellyt tohtorikoulutettavana terveystieteiden laitoksella vuosina 2011-2016. Tällä hetkellä Tsai työskentelee tutkijana Tanskassa Southern Denmark yliopistossa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health, 254, 75 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0356-1070; 254, ISBN 978-951-39-6964-6 (nid.), ISBN 978-951-39-6965-3 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@jyu.fi

Abstract:

Autonomy in mobility is a central component of active ageing. Life-space mobility describes where, when, and how an individual reaches desired destinations. Walking, an important form of physical activity among older people, is a prerequisite for engaging in daily activities. This study explored the cross-sectional and longitudinal relationships between physical activity and life-space mobility. The associations of walking with reasons for going outdoors in different life-space areas, living arrangements, and environmental barriers to mobility were also examined.

Data from two larger studies were used: the Life-Space Mobility in Old Age (LISPE) accelerometer substudy (n=174, median age 79.7) and Screening and Counseling for Physical Activity and Mobility in Older People (SCAMOB) (n=657, median age 77.0). Participants were community-dwelling older people living in Central Finland. Physical activity and step count were measured by an accelerometer (Hookie, tri-axial, “AM20 Activity Meter”) for 7 days. Life-space mobility was assessed with the University of Alabama at Birmingham Study of Aging Life-Space Assessment. Reasons for going outdoors, walking for errands and environmental mobility barriers were self-reported.

The cross-sectional analyses showed that life-space mobility correlated with objectively measured physical activity. Over the two-year follow-up, a lower step count and less moderate-intensity physical activity at baseline preceded a significantly steeper decline in life-space mobility. In old age, a higher amount of walking activity was associated with going outdoors for shopping or walking for exercise, living alone, and perceiving fewer environmental mobility barriers. 

This study indicates more time spent walking outdoors and the accumulation of moderate-intensity physical activity may help to maintain higher life-space mobility, a correlate of good quality of life. In promoting walking activity among community-dwelling older people, both individual and environmental factors should be taken into account.

Keywords: Life-space mobility, accelerometer, physical activity, walking, mobility

Lisätietoja

Tohtorikoulutettava Li-Tang Tsai
li-tang.tsai@jyu.fi
+358403582136
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,