Ajankohtaista

Väitös: 17.3.2017 KM Terhi Ojala (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, erityispedagogiikka)

Alkamisaika: perjantai 17. maaliskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 17. maaliskuuta 2017, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, Martti Ahtisaari -sali

KM Terhi Ojala erityispedagogiikan väitöskirjan ”Kun perusopetuksen oppilaat oireilevat psyykkisesti - opettajien kokemuksia” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kaarina Määttä (Lapin yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Raija Pirttimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Terhi Ojala
Terhi Ojala

KM Terhi Ojala erityispedagogiikan väitöskirjan ”Kun perusopetuksen oppilaat oireilevat psyykkisesti - opettajien kokemuksia” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kaarina Määttä (Lapin yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Raija Pirttimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Osa luokan- ja aineenopettajista kokee neuvottomuutta, riittämättömyyttä ja osaamattomuutta, kun opetusryhmissä opiskelee psyykkisesti oireilevia oppilaita. Useimmiten opettajat tunnistavat ulospäin suuntautuneen oireilun, mutta kokevat näiden oppilaiden kohtaamisen ja opettamisen vaikeana ja osin myös uuvuttavana. Sisäänpäin kääntynyt oireilu jää usein huomaamatta. Aineistossa oli merkkejä oppilaiden lisääntyvistä koulusta pois jättäytymisistä, jota Ojala pitää huolestuttavana.

Opettajuutta ja yhteistyötä kehitettävä

Osa aineiston opettajista koki, ettei opettajankoulutus anna valmiuksia psyykkisen oireilun kohtaamiseen. Näyttääkin siltä, että opettajien pedagoginen hallinnan tunne on vähäistä tai katoaa, kun osa oppilaista oireilee. Opettajat tuntuvat jäävän yksin, eivätkä saa tukea kollegoiltaan.

Osa opettajista pohti oppilaiden ”koulukuntoisuutta”. Aineistossa näkyy myös konservatiivinen poislähettämisen kulttuuri: oppilaat halutaan siirtää erityisopettajalle, tutkimuksiin tai hoitoon. Opettajat kokivat epätietoisuutta siitä, kuka tai mikä taho ottaa vastuun oppilaan asioiden edistämisestä. Myös moniammatilliseen yhteistyöhön oltiin osittain hyvin tyytymättömiä.

Oppilaiden oireilun koettiin vaikuttavan opettajien kuormittumiseen ja työssä jaksamiseen. Tunteiden kerrottiin heittelevän kiintymyksestä epäammattimaisiin vahvoihin tunteisiin. Opettajat kokivat tarvitsevansa vertaistukea, työnohjausta ja täydennyskoulutusta mm. lasten mielenterveydestä, psykiatriasta ja käytöshäiriöistä.

Panostamalla aikuisiin investoidaan lapsiin

Tulokset osoittavat opettajaprofession, kouluhyvinvoinnin, inklusiivisen koulun sekä moniammatillisuuden kehittämistarpeen.

– Koulutetut ja hyvinvoivat opettajat ovat suomalaisen koulun ylpeys, sen timantti. Kollegiaalisesti tuettu aikuinen osaa, jaksaa ja haluaa huomioida myös oireilevat ja tukea tarvitsevat oppilaat. Suuntaa antavat tulokseni vahvistavat useita kenttähavaintoja, joten suositan panostuksia opettajien koulutuksiin, hyvinvointiin ja jaksamiseen, sillä ne heijastuvat suoraan opetusryhmiin ja oppilaisiin. Oireilevat lapset tarvitsevat kasvunsa ja kehityksensä tueksi osaavia ja inhimillisiä aikuisia, painottaa Ojala.

Tutkimusaineisto koottiin Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston vaativan erityisen tuen VETURI – tutkimus- ja kehittämishankkeessa (2011-2015). Aineiston 246 opettajaa työskentelivät kunnallisten koulujen opetusryhmissä, erityisryhmissä, erityiskouluissa, sairaalaopetuksessa tai valtion koulukotien kouluissa.

Lisätietoja: Terhi Ojala, puh. 040-748 4508 tai 050-416 0774, terhi.ojala@helsinki.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Väittelijä kirjoitti ylioppilaaksi Kauhajoen lukiosta ja valmistui kasvatustieteiden maisteriksi ja opettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Ojalalla on pitkä kokemus kansallisista opetustoimen kehittämishankkeista, kasvatus- ja opetusalan täydennyskoulutuksesta sekä johtamisesta. Ojala oli mukana laatimassa Erityisopetuksen strategiaa ja kuuluu Vaativan erityisen tuen kansalliseen kehittämisryhmään. Ojala työskentelee Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen projektipäällikkönä.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 575, 155 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 978-951-39-6952-3,  ISBN 978-951-39-6951-6 (nid.) ISBN 978-951-39-6952-3 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6952-3

Abstract:

The aim of this study was to examine and interpret teachers’ experiences of pupils with emotional and behavioural disordres in comprehensive schools in Finland. The term ‘pupils with emotional and behavioural disorders’ refers here to children who either cannot or do not want to act according to the general expectations in a school climate. Children live in several social settings that affect their development, of which the most important ones are home and the school. It is known that positive teacher-pupil inter- action has an advantageous effect on student adaptation, performance and behavior. However, behavior-related problematics affect the forming of interactive relationships.

Educational, institutional and medicalisation contexts were chosen as the frame- work for describing teacher's work when there are pupils with emotional and behavioural disorders. The data consists of questionnaires answered by teachers, as well as the informants’ writings and interviews with them. These data collection methods and inductive content analysis were used to gain a profound understanding of the phenomenon, supported by a hermeneutic phenomenological background philosophy.

The teacher experiences indicate that internalized emotional disorders either go unnoticed or are far fewer than externalized emotional and behavioural disorders. The informants find it difficult to intervene in disruptive behaviour and confront the pupils. They do not trust themselves to be knowledgeable enough to handle these cases, and feel that their pupils’ disorders have a negative effect on their ability to cope with their workload. Furthermore, they note that meetings of multiple professionals of different fields do not seem to help solve situations and that it is difficult to find the party responsible for advancing the pupil’s case. The informants reflect on pupils’ capability of attending school. There were surprisingly few mentions of bullying. The teachers mostly receive support from principals and pupils’ guardians, whereas co-operation with colleagues is scarce, even though the informants acknowledge a need for peer support. They mention the need of professional guidance.

There is a need for advanced training for teachers, as well as for lessening their perceived workload and increasing pedagogical peer support among teachers. Collaboration between different subdivisions of municipal government needs to be strengthened and questions of responsibility clarified. The issue must also be taken more into account in teacher training.

Keywords: teacher, experience, pupil, emotional and behavioural disorders, disruptive behavior, teacherhood, peer-support, workload, teacher-pupil relationship, collaboration, multiple professionals, comprehensive school

kuuluu seuraaviin kategorioihin: