Ajankohtaista

Väitös: 21.4.2017 LitM Annu Kaivosaari (Liikuntatieteellinen tiedekunta, liikunnan yhteiskuntatieteet)

Alkamisaika: perjantai 21. huhtikuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 21. huhtikuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Liikuntarakennus, L304

LitM Annu Kaivosaaren liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjan ”Lempeä Lydia - voimakas Björgen - Naishiihtäjien representoinnin muutokset UrheiIulehden teksteissä vuosina 1905-2010” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Juha Herkman (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Itkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Annu Kaivosaari
Annu Kaivosaari. Kuva: Arto Piiroinen / Helios Joensuu

LitM Annu Kaivosaaren liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjan ”Lempeä Lydia - voimakas Björgen - Naishiihtäjien representoinnin muutokset UrheiIulehden teksteissä vuosina 1905-2010” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Juha Herkman (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Itkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Naisurheilijat voidaan kuvata mediassa tänä päivänä tasa-arvoisina, ammattimaisesti valmentautuvina urheilusankareina. Näin toteaa Annu Kaivosaari väitöstutkimuksessaan ja rakentaa tulkinnoillaan uudenlaista käsitystä naisurheilun uutisoinnista. Kaivosaari tutki väitöskirjassaan naishiihtäjien uutisointia ja siinä tapahtuneita muutoksia Urheilulehden teksteissä vuosien 1905–2010 välisenä aikana.

Persoonallinen yksilö, sankari ja äiti

Tutkimusaineiston alkujaksolle tyypilliset naiseuden ja koomisuuden kuvaukset ovat Kaivosaaren mukaan väistyneet kirjoituksista. Niiden tilalle ilmestyi ensin yksilöllisyyttä ja yksityiselämää korostavat, ja lopulta naishiihtäjät vakavasti ottavat, ajoittain jopa sankarikuvaa välittävät kuvaukset. Naisurheilun uutisointiin on aiempien tutkimusten mukaan mielletty vahvasti ulkonäön kuvailu ja suoritusten vähättely. Nämä olivat kuitenkin kadonneet viimeisten tarkasteluvuosien teksteistä. Myöskään niin sanottua ”tytöttelyä” ei ollut havaittavissa enää 2000-luvun kirjoituksissa muuten kuin naishiihtäjien itsensä esittämissä suorissa lainauksissa.

Eräs sukupuoleen liittyvä tekijä säilytti kuitenkin näkyvyytensä tutkimusaineistossa aina viimeisimpiin tarkasteluvuosiin saakka.

– Urheileva äiti ja hänen arjen ratkaisunsa kiinnostavat, Kaivosaari toteaa.

Naisurheilijoiden äitiyden esiin nostaminen mediassa on väittelijän mukaan ymmärrettävää. Lapsen saaminen vaikuttaa urheilevan naisen ammatin harjoittamiseen täysin eri tavoin kuin urheilevan miehen tai muita ammattiryhmiä edustavan naisen.

Tutkimusainesteon kirjoituksia ohjasi Kaivosaaren tulkinnan mukaan neljä ylätason diskurssia, jotka muodostivat naishiihtäjien representointeja kuvaavan nelikentän. Naishiihtäjät esiintyivät teksteissä joko hiihtäjinä, naishiihtäjinä, yksilöinä tai naisina. Tutkimuksessa rakentunutta diskurssien nelikenttää voisi soveltaa muihinkin tutkimuksiin, joissa tarkastelun kohteena ovat sukupuoli ja toimijuus eri elämänalueilla.

Tasa-arvokehitystä myös kentille ja kabinetteihin

Kaivosaaren tutkimuksessa naisurheilijoiden uutisointi tuodaan esiin uudenlaisessa valossa. Tutkimustulostensa myötä väittelijä haluaakin tuoda esiin urheilun piirissä tapahtunutta sukupuolten tasa-arvoistumista.

– Jatkuvaan epäkohtiin puuttumisen sijaan on tärkeää nostaa esiin myös niitä urheilun alueita, joissa tasa-arvo toteutuu, Kaivosaari painottaa. – Tämän kaltaisten, positiivista näkymää rakentavien tutkimustulosten tarkastelun myötä tasa-arvokehitystä voitaisiin kenties saada leviämään entisestään paitsi urheilumedian piiriin, myös laajemmin urheilun kentille ja kabinetteihin, joissa työnsarkaa monilta osin edelleen riittää.

Lisätietoja:

Annu Kaivosaari, puh. 050 338 5301, annu.kaivosaari@uef.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Annu Kaivosaari on valmistunut ylioppilaaksi Kuortaneen urheilulukiosta vuonna 2002. Hän valmistui liikuntatieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2007, jonka jälkeen hän työskenteli liikunnan ja terveystiedon opettajana Jyväskylän normaalikoulussa 2007–2008. Vuodesta 2008 lähtien Kaivosaari on työskennellyt liikuntakasvatuksen yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopistossa, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa, Joensuun kampuksella.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 255, 227 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0356-1070; 255, ISBN 978-951-39-6983-7 (nid.), ISBN 978-951-39-6984-4 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Väitöskirja JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6984-4

Abstract:

The purpose of my study is to examine how female skiers are represented in the texts of a Finnish sports magazine, Urheilulehti, and how these representations have changed during the examination period from 1905 to 2010. Relying on Judith Butler’s ideology of gender performativity, I analyse the representations of female skiers from the perspective of promoting the traditional female norm and simultaneously from the perspective of breaking and reforming it.

The methodological framework of my study consists of Fairclough’s three-dimensional framework, which is based on the tradition of critical discourse analysis (CDA). In compliance with this framework, I began the analysis from the textual level and proceeded through the discursive practice level to explaining different interpretations at the social practice level.
The analysis produced a classification of four ‘upper-level discourses’ and eight ‘main discourses’ for structuring female skiers’ representations. The upper-level discourses were named skier discourse, female skier discourse, individual discourse and female discourse. The main discourses are based on pairs of opposing discourses within each upper-level discourse: successful skier – failing skier, respected female skier – unaccepted female skier, worthy individual – unworthy individual, and traditional woman – boundary-breaking woman.
Several changes were discovered in the representations of female skiers. The discourse of successful skier, which became the dominant discourse in the examined texts, increased its share towards the end of the research period. During the last years, it became increasingly common to represent female skiers even as sports heroes. Descriptions of female skiers’ personal lives began to appear in the texts in 1970, and the role of these descriptions grew towards the end. Texts highlighting traditional femininity became less frequent, whereas descriptions of deviation from the traditional female norm increased. Overlapping of the discourses became typical of the representations. In the last years of the data, female skiers were primarily presented as multidimensional ‘subjects’ or agents. Contrary to earlier research findings, the texts in the final years of the research period included no trivialisation of female skiers, such as underestimation, description of appearances or focus on irrelevant matters.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: