Ajankohtaista

Väitös: 24.2.2017 Vanhempien ja opettajien usko lasten taitoihin tärkeä lasten minäkuvalle (Pesu)

Alkamisaika: perjantai 24. helmikuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 24. helmikuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Seminarium S212

Laura Pesu
Laura Pesu

PsM Laura Pesun psykologian väitöskirjan "The role of parents' and teachers' child-related competence beliefs in the development of students self-concept of ability'' (Vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevien uskomusten yhteydet lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Hannu Räty (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Pesu tutki väitöskirjassaan, miten vanhempien ja opettajien lasta koskevat uskomukset ovat yhteydessä lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että taidoiltaan hyvät ja heikot lapset hyötyvät eri tavalla vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevista myönteisistä uskomuksista. Mitä enemmän vanhempi tai opettaja uskoi lapsen taitoihin, sitä myönteisempi oli lapsen myöhempi oppijaminäkuva taidoiltaan hyvillä lapsilla. Taidoiltaan heikommat lapset eivät vastaavassa määrin hyötyneet vanhempien ja opettajien myönteisistä uskomuksista. Vanhempien ja opettajien uskomuksilla oli samanlainen rooli tyttöjen ja poikien oppijaminäkuvan kehitykselle.

Lapselle muodostuu jo ensimmäisten kouluvuosien aikana käsitys omista taidoistaan ja kyvyistään eri oppiaineissa. Tätä käsitystä kutsutaan oppijaminäkuvaksi. Oppijaminäkuva liittyy merkittävästi lapsen käyttäytymiseen, koulussa suoriutumiseen ja koulunkäyntiin liittyviin valintoihin kuten kurssivalintoihin.

Pesun väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittivat, että ensimmäisellä luokalla olevilla oppilailla opettajien uskomukset olivat myönteisesti yhteydessä taidoiltaan hyvien oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen, mutta eivät taidoiltaan heikkojen oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen. Vanhempien uskomukset eivät ennustaneet oppijaminäkuvan kehitystä ensimmäisellä luokalla olevilla oppilailla. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että oppilailla, jotka olivat siirtymässä alakoulusta yläkouluun, eli kuudes- ja seitsemäsluokkalaisilla, sekä yläkouluikäisillä oppilailla, äitien uskomukset olivat myönteisesti yhteydessä erityisesti taidoiltaan hyvien oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen. Taitotasoltaan heikot lapset eivät vastaavassa määrin hyötyneet äitien myönteisistä uskomuksista.

– On tärkeää, että vanhemmille ja opettajille välitettäisiin tietoa heidän olennaisesta roolistaan lasten oppijaminäkuvan kehittymisessä. Mietittäessä keinoja tukea lasten ja nuorten oppijaminäkuvan kehitystä olisi syytä huomioida, että koulussa heikosti ja hyvin menestyvät lapset hyötyvät mahdollisesti erilaisesta tuesta, Pesu korostaa.

Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopistossa kerättyjä Vanhemmat, lapset ja oppiminen, Koulutaidot ja motivaatio sekä TIKAPUU -pitkittäisaineistoja. Tutkittavat olivat suomalaisia koululaisia. Oppijaminäkuvaa ja vanhempien ja opettajien lasta koskevia uskomuksia tutkittiin kyselylomakkeilla.

Lisätietoja:

Laura Pesu, puh. 040 024 7988, laura.a.pesu@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Laura Pesu on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta vuonna 2003 ja valmistunut psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Valmistuttuaan hän työskenteli Jyväskylän yliopistossa koordinointitehtävissä eri tutkimuksissa ennen tohtoriopintojen aloittamista. Hän on ollut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella psykologian tutkijakoulun ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tukemana.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 579, 48 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 579, ISBN 978-951-39-6974-5 (nid.), ISBN 978-951-39-6975-2 (PDF). Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825; 040 805 3978 tai myynti@.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Teos luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6975-2

Abstract

The role of parents’ and teachers’ child-related competence beliefs in the development of students’ self-concept of ability

Individuals’ perceptions about their abilities, that is, self-concepts of abilities, are crucial determinants of academic achievement and education-related choices. The aims of this  research were to examine the role of parents’ and teachers’ beliefs about children’s abilities in students’ self-concept of ability in the domains of literacy and mathematics, and whether the role of parents and teachers is different among boys and girls, and among low- and high-performing students. These questions were examined using three different data sets: the LIGHT study, the Jyväskylä Entrance into Primary School (JEPS) study and the STAIRWAY study. In all three studies, the participants were Finnish. In the Light study, the participants were first-grade students, in the JEPS study lower secondary school students and the STAIRWAY study sixth- and seventh-grade students. Among the first-graders, the results showed that the beliefs of teachers’, in particular, predicted the development of students’ self-concept of ability in both literacy and mathematics, but only among high-performing students: the higher a teacher’s beliefs about a high-performing student’s abilities at the beginning of the first grade, the better that student’s self-concept of ability at the end of the first grade. Among the lower secondary school students, both mothers’ and fathers’ beliefs positively predicted students’ subsequent self-concept of mathematics ability, although the impact of mothers’ beliefs was stronger among high-performing than low-performing students. Among students transiting from primary to lower secondary school, mothers’ beliefs about their children’s abilities positively predicted the development of students’ self-concept of ability in mathematics, although the impact was stronger among high-performing than low-performing students. Gender did not moderate the associations between parents’ and teachers’ beliefs and students’ self-concept of ability in any of the three studies. Overall, the results suggest that teachers and parents play an important role in the development of students’ self-concepts of abilities. It would be important to take these findings into account when planning how best to support students and their developing self-concepts.

Keywords: self-concept of ability, mothers’ beliefs, fathers’ beliefs, teachers’ beliefs, mathematics, literacy

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,