Ajankohtaista

Väitös: 31.3.2017 Instituutiot ja kulttuurierot vaikuttavat myös vaihtotase-epätasapainojen taustalla (Nieminen)

Alkamisaika: perjantai 31. maaliskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 31. maaliskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Seminarium S212

Mika Nieminen
Mika Nieminen

KTM Mika Niemisen taloustieteen väitöskirjan ”Essays on Current Account Imbalances" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Univ.-Prof. Dr. Ansgar Belke (University of Duisburg-Essen, Saksa) ja kustoksena professori Kari Heimonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Nieminen tutki väitöskirjassaan vaihtotaseen tasapainoon ja sopeutumisnopeuteen vaikuttavia tekijöitä. Vaihtotase kuvaa kansantalouden nettolainanantoa ulkomaille eli mikäli vaihtotase on alijäämäinen, kansantalous velkaantuu suhteessa muuhun maailmaan. Niin maailmanlaajuiset kuin myös euroalueen sisäiset vaihtotase-epätasapainot kasvoivat ennennäkemättömän suuriksi vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin aattona. Nämä vaihtotase-epätasapainot olivat keskeinen tekijä talouskriisien taustalla.

Nieminen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että aiemmin huomioitujen taloudellisten tekijöiden lisäksi myös uskonto ja kulttuuri vaikuttavat talouden ulkoiseen tasapainoon. Roomalais-katolisten väestöosuudella on negatiivinen vaikutus vaihtotaseen tasapainoon. Löydös saa tukea laajasta yksilötason kyselytutkimuksesta, joka osoittaa, että katolilaiset eivät pidä säästäväisyyttä yhtä tärkeänä arvona kuin muut uskonnolliset ryhmät. Koska kulttuuri ja arvot ovat hitaasti ajassa muuttuvia tekijöitä, maailmanlaajuiset ja euroalueen sisäiset vaihtotase-epätasapainot voivat olla suhteellisen pysyviä ilmiöitä.

Vaihtotaseen sopeutumisnopeutta käsittelevä kirjallisuus on tutkinut aiemmin lähinnä valuuttajärjestelmän vaikutuksia. Nieminen havaitsi tutkimuksessaan myös palkkaneuvottelujen koordinaation asteen vaikuttavan talouden ulkoiseen sopeutumiseen. Hajautettu, yrityskohtainen palkkaneuvottelu nopeuttaa vaihtotaseen sopeutumista kohti pitkän aikavälin tasapainoa.

– Yksittäinen euroalueen jäsenmaa on luopunut valuuttakurssijouston mahdollisuudesta. Mikäli ylijäämäiset keskitetyn palkkaneuvottelun Pohjois-Euroopan maat siirtyisivät yrityskohtaiseen palkkaneuvotteluun, euroalueen sisäiset vaihtotase-epätasapainot saattaisivat tämän seurauksena pienentyä, Nieminen sanoo.

Lisäksi Nieminen havaitsi, kuinka syventyneestä yhdentymiskehityksestä huolimatta kauppataseen, reaalisen valuuttakurssin ja kotimaisen sekä ulkomaisen tuotannon suhde vaihtelee EMU 12 -maiden kesken huomattavasti. Kotimaisessa talouskeskustelussa kustannuskilpailukyvyn merkitys on korostunut. Niemisen väitöskirjatutkimus antaa viitteitä siitä, että nettoviennin ja kustannuskilpailukyvyn väillä ei ole kovinkaan selkeää yhteyttä.

Lisätietoja:

Mika Nieminen, puh. 050 401 6350, mika.p.nieminen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numero 174, 164 s., ISSN: 1457-1986, ISBN: 978-951-39-6989-9 (nid.), ISBN: 978-951-39-6990-5 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6990-5

Mika Nieminen kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylästä Voionmaan lukiosta 2005 ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2011. Nieminen on ollut vierailevana tutkijana New Yorkissa Columbian yliopistossa ja viimeisimpänä hän on toiminut taloustieteen yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululla. Keväällä 2017 hän on vierailevana tutkijana Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksella (BOFIT) ja YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksella (UNU-WIDER).

Abstract:

Global current account imbalances and intra-euro area imbalances have been at the forefront of academic and policy debates for the last ten years. This thesis examines the determinants of current account balances and external adjustment. It consists of an introduction and four empirical studies. This thesis highlights the importance of institutional factors such as differences in national cultures and cross-country differences in the coordination of wage bargaining on external balances.

The first study investigates the effects of deep determinants on current account balances. The point estimates are economically and statistically significant, suggesting that countries populated by Roman Catholics tend to have larger current account deficits than do non-Catholic countries. This finding is supported by microdata on values. The World Values Survey indicates that Roman Catholics do not consider thriftiness as important as other religious groups do. At the macrolevel, this finding is explained, at least to some extent, by an inclination of Catholic countries toward uncertainty avoidance.

The second study examines the determinants of the speed of adjustment of the current account toward its long-run equilibrium. The rate of current account reversion decreases monotonically with the degree of coordination of wage bargaining; that is, fragmented firm-level wage bargaining facilitates external adjustment. In addition, there is a negative interaction between the effects of the coordination of wage bargaining and exchange rate stability on the rate of current account reversion.

In the third and fourth studies, a country’s intra-euro area trade balance is distinguished from its trade balance with the rest of the world. The third study shows that intra-euro trade balances have not become more sensitive to differences in per-capita incomes and also suggests that a variable measuring differences in national cultures (i.e., the dimension of individualism-collectivism) has explanatory power on intra-euro trade balances over the standard economic variables. The fourth study indicates that in spite of increased integration, there remain significant differences in the long-run relations among trade balance, real effective exchange rate, domestic GDP and foreign GDP trade balance across the EMU-12 countries.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,