Ajankohtaista

Väitös: 20.5.2017 PsM Sira Määttä (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, psykologia)

Alkamisaika: lauantai 20. toukokuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 20. toukokuuta 2017, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, Aud. 3

Sira Määtän psykologian väitöskirjan ”Developmental pathways of language development: A longitudinal predictive study from prelinguistic stage to outcome at school entry" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Leslie Rescorla (Bryn Mawr College) ja kustoksena dosentti Tuija Aro (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanninkielinen.

Sira MäättäPsM Sira Määtän psykologian väitöskirjan ” Developmental pathways of language development: A longitudinal predictive study from prelinguistic stage to outcome at school entry” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Leslie Rescorla (Bryn Mawr College) ja kustoksena dosentti Tuija Aro (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Varhaiset kielen ja kommunikaation taidot ennustavat vahvasti myöhempää kehitystä, selviää Sira Määtän väitöstutkimuksesta. Varhainen seulonta neuvoloissa kannattaa. Hyvin toteutettu seulonta neuvolassa voi auttaa tunnistamaan varhain ne lapset, jotka tarvitsevat tukea kielellisten taitojen kehityksessä.

Sira Määttä tarkasteli väitöstutkimuksessaan esikielellisten kommunikaatiotaitojen kehitystä ja kehityksen yhteyttä kielellisiin taitoihin kouluikään asti. Tutkimuksessa arvioitiin Esikko-seulontalomakkeen käyttöä neuvoloissa kielen ja kommunikaation kehityksen seurannassa. Seuranta toteutettiin lapsen kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Tämän jälkeen lasten kielellisiä taitoja arvioitiin toistuvasti 2-8 ikävuoden välillä.

— Lasten välillä oli suuria eroja kehityksessä, ja nämä erot olivat suhteellisen pysyviä. Niillä lapsilla, joiden esikielelliset taidot kehittyivät hitaammin kuin ikätovereilla, oli heikommat kielelliset taidot kaikissa seuratuissa ikävaiheissa. Näiden lasten vanhemmilla oli myös enemmän huolia lastensa kehityksestä, Määttä kertoo.

Esikielellisillä kommunikaatiotaidoilla tarkoitetaan lapsen keinoja viestiä ennen sujuvan puheen kehittymistä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi tunteiden ilmaisu, eleet, katsekontakti, huomion jakaminen toisen ihmisen kanssa, jokeltelu, ensimmäiset sanat ja puheen ymmärtäminen. Lisäksi lapsen leikkitaidot ovat yhteydessä myöhempiin kielellisiin taitoihin.

Vaikeuksien varhainen tunnistaminen on mahdollista

Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielen ymmärtämisessä ja leikkitaidoissa sekä erityisesti näiden vaikeuksien kasaantuminen olivat yhteydessä myöhempiin kielellisiin vaikeuksiin. Puheen tuoton ohella näihin taitoihin olisikin tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota kehitystä seurattaessa.

Kielelliset vaikeudet ovat yksi yleisimmistä lapsuusiän kehityksellisistä haasteista. Iästä riippuen ne koskevat 2—19 % lapsista. Varhaislapsuuden kielellisillä pulmilla voi olla kauaskantoiset seuraukset, sillä ne vaikuttavat muun muassa koulusuoriutumiseen, sosiaalisiin taitoihin ja hyvinvointiin.

Määttä havaitsi, että seulonnan avulla voidaan tunnistaa jo ennen kahta ikävuotta jopa 80 % niistä lapsista, joilla tulisi olemaan kielellisiä vaikeuksia kouluikään mennessä.

— Seulonnan kannalta olennaisinta on, että arviointi kattaa esikielelliset taidot monipuolisesti ja tuottaa tietoa myös taitojen kehityksestä. Kehitystä tulisikin seurata toistuvasti ensimmäisten kahden ikävuoden aikana.

Esikko-kyselylomake vaikuttaisi olevan toimiva väline varhaisten kehitykseen liittyvien riskien tunnistamisessa. Vanhemman täyttämä lomake toimii sekä tiedon keräämisessä että keskustelun tukena neuvoloissa.

— Yhteistyö vanhempien kanssa on ensisijaista. Ensimmäinen askel lasten ja perheiden tukemiseen ja myöhempien vaikeuksien ennaltaehkäisemiseen on haasteiden varhainen tunnistaminen. Vanhemmilla on tärkeä rooli tässä, sillä he ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita, Määttä muistuttaa.

Lisätietoja:

Sira Määttä, puh. 044 040 1815, sira.maatta@nmi.fi

Viestintäharjoittelija  Anni Laine, puh. 0504965141, tiedotus@jyu.fi

Kuva: Liisa Sourander

Sira Määttä työskentelee tutkijana Niilo Mäki Instituutissa. Lisäksi hän toimii osa-aikaisesti kliinisenä psykologina Attentio Oy:ssä ja kouluttaa oppimiseen ja kehityksellisiin vaikeuksiin liittyvissä teemoissa. Tutkimustyön ohella Määttä on työskennellyt Niilo Mäki Instituutissa useissa eri hankkeissa sekä hoitanut opetustehtäviä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Tällä hetkellä hän on vanhempainvapaalla. Määttä on kirjoittanut ylioppilaaksi Tampereen Yhteiskoulun Lukiosta vuonna 2002 ja suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009. Hän on aloittanut neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen syksyllä 2016.

Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin Esikko- ja Tomera-yhteistyöhanketta. Tutkimuksessa seurattiin lasten kielen ja kommunikaation kehitystä puolen vuoden iästä ensimmäisen luokan kevääseen saakka.

Tutkimusta ovat tukeneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tutkimussäätiö, Raha-automaattiyhdistys, Psykologian valtakunnallinen tutkijakoulu sekä Niilo Mäki Säätiö ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 583, 103s., Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625, ISBN:978-951-39-7058-1, ISBN 978-951-39-7058-1 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7058-1

Abstract

Määttä, Sira. Developmental pathways of language development: A longitudinal predictive study from prelinguistic stage to outcome at school entry

This research focused on the pathways of development during the prelinguistic stage and from prelinguistic development to later language ability. The first goal was to follow and describe the development of several prelinguistic communication skills during the first two years of life (Studies I and II). The second goal was to examine the predictive relations between this development and language ability and difficulties, as well as memory, up to school age (Studies I, II, and III). The third goal evaluated the feasibility of parental screening in identifying children at risk for language and communication difficulties (Studies I, II, and III). Prelinguistic skills were followed with a parental screener administered at three month intervals from age 6 to 24 months (seven measurements, n = 508, 203–330 by age). The same children were followed from ages 2 to 8 years (five measurements, n = 102–296). Both variable- and person-oriented approaches were applied. Development across several prelinguistic skills emerged as a rather continuous and stable characteristic of individual differences.  Individuals differed widely in development, and six clearly distinguishable developmental trajectories were identified. Prelinguistic development was consistently related to parental and psychometric measures of later language ability and performance in working memory measures up to age 8. Growth across several prelinguistic skills was the best predictor of later language ability. The most prominent feature of developmental risk was the accumulation of early difficulties, especially if symbolic and social abilities were included. The connection between prelinguistic development and later verbal working memory was particularly strong. The findings suggest that a notable proportion of children who show multiple at-risk features of development already before their second birthday continue to show poor language and communication skills along with limitations in working memory in their later development. The findings support the rationale for early screening and indicate that features of early development that predict later development can be identified using parent reports. The key implications to screening are that assessment should cover several prelinguistic communication skills and that repeated surveillance tapping the growth of child’s skills should be favored instead of one-time screening.

Keywords: prelinguistic communication skills, early predictors, developmental trajectories, language difficulties, working memory, parent-report, screening, developmental surveillance

Lisätietoja

Sira Määttä
sira.maatta@nmi.fi
044 0401815
kuuluu seuraaviin kategorioihin: