Ajankohtaista

Väitös: 27.4.2017 Palkankorotuksia vai irtisanomisia – miten yrityksen tulosta jaetaan? (Strifler)

Alkamisaika: torstai 27. huhtikuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: torstai 27. huhtikuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

Matthias Strifler
Matthias Strifler. Kuva: Valtteri Pasanen

Dipl.-Oec. Matthias Striflerin taloustieteen väitöskirjan ”Economics of Wage Premia and Wage Rigidity" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Pekka Ilmakunnas (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Strifler tutki väitöskirjassaan yrityksen ominaisuuksien, kuten koon ja kannattavuuden, vaikutuksia palkkoihin ja palkkajäykkyyteen. Palkkajäykkyys tarkoittaa palkkojen hidasta sopeutumista talouden suhdannevaiheluihin. Erot yritysten välillä voivat ylläpitää palkkaeroja eli palkkapreemioita ja selittää myös palkkajakauman määrittymistä.

Striflerin tutkimus lisää ymmärrystä palkkajäykkyyden syistä. Teema on tärkeä, sillä palkkajäykkyydellä on ollut oma merkityksensä Suomen talouskehitykseen vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen. Myös kilpailukykysopimus on keskittynyt merkittävissä määrin siihen, minkälaisia mahdollisuuksia yrityksillä on sopeuttaa työpanoksiin liittyviä kustannuksiaan.

Työntekijöiden käsitykset palkkatasonsa oikeudenmukaisuudesta vaikuttavat heidän esittämiinsä palkkavaateisiin. Oikeudenmukaisuutta arvioidaan sisäisen vertailuarvon perusteella: työntekijät vertaavat palkkojaan yrityksen tuottavuuteen, sekä sitä vastaavaan kannattavuuteen. Jos sisäinen vertailuarvo on suhteellisen korkea, palkat nousevat.  

Toisaalta yrityksen kannattavuuden laskiessa työntekijät eivät yleensä koe olevansa vastuussa muutoksesta ja vastustavat palkkatason laskua. Yritykset reagoivat vastaaviin tilanteisiin tyypillisesti irtisanomisin. Näin työntekijöiden oikeudenmukaisuuskäsitys näkyy ammattiliittojen neuvottelemissa palkkasopimuksissa ja lopulta palkoissa, työllisyydessä ja palkkajäykkyydessä.

Strifler havaitsi väitöstutkimuksessaan yhteyden palkkajäykkyyden ja palkkapreemioiden, erityisesti tulospalkkauksen, välillä. Aiemmin näitä ilmiöitä on tutkittu erillään toisistaan.

Palkkapreemioiden ja palkkajäykkyyden yhteys tarkoittaa sitä, että hyvät taloudelliset ajat näkyvät palkkojen nousuna, mutta huonoina aikoina palkat eivät laske, vaan yritykset turvautuvat irtisanomisiin. Väitöskirjan tutkimustulokset antavat siten lisävalaistusta sille, miten makrotasolla havaittava palkkajäykkyys ilmenee työntekijätasolla.

– Voittoja jaetaan korkeampina palkkoina erityisesti yrityksissä, joiden tulos on kasvussa. Vastaavaa palkkojen laskua ei havaita yritysten taloustilanteen heikentyessä, Strifler toteaa.

Lisätietoja:

Matthias Strifler, puh. +358 40 154 4407, matthias.strifler@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Matthias Strifler kirjoitti ylioppilaaksi Vaihingen an der Enzista Stromberg Gymnasiumista vuonna 2003 ja valmistui diplomiekonomiksi (kauppatieteiden maisteri) Hohenheimin yliopistosta vuonna 2009. Hän on toiminut taloustieteen yliopistonopettajana Hohenheimin yliopistolla (vuoteen 2011 asti) sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululla. Vuosina 2012–2016 hän työskenteli Kansantaloustieteen valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman (KAVA) stipendiaattina.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 176, ISSN 1457-1986, ISBN 978-951-39-7023-9 (nid.) ISBN 978-951-39-7024-6 (PDF). Väitöskirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi, puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7024-6

Abstract:

The focus of this dissertation is on the effects of specific employer characteristics on wages and wage rigidity and how these characteristics enter the wage-setting process. The dissertation includes an introductory chapter and five separate essays. The introduction provides motivation, background on the main keywords and an overview of the thesis. Chapters two and three study how internal references affect wages and wage rigidity from a theoretical perspective. The fourth chapter estimates the effect of firm size on wages in the Finnish labor market. Chapter five develops on the preceding and analyses how profit sharing schemes affect the firm size premium. Chapter six studies how internal references can induce profit sharing and wage rigidity from an empirical perspective.

Chapter two analyses how fairness considerations of workers affect the union wage-setting process and ultimately on wages, employment and wage rigidity. Fairness is modeled as internal reference where workers compare wages to firm productivity respectively profitability. If the internal reference is high relative to the outside option, wage pressure results through a productivity/profitability premium as well as real wage rigidity.

The third chapter reviews the core research on internal references and wage rigidity. With one exception it suggests that internal references unambiguously increase wage rigidity. In contrast, this chapter provides analytical proofs, calibration results and impulse response functions which show that the effect is ambiguous. The effect of the internal reference relative to the external reference determines whether wage rigidity increases or decreases.

Chapter four explores the relationship between wages and firm size in the Finnish labor market. Using a large register data set the effect of firm size is found to be negligible after controlling for a large set of worker and firm characteristics and across different identification strategies.

Chapter five analyzes the interaction of the firm size wage premium and profit sharing schemes. A simple theoretical analysis shows that the firm-size wage premium decreases in the presence of profit sharing. Using a rich linked employer-employee data set the empirical analysis shows that besides profit sharing, assortative matching and monopsony behavior decrease the firm size premium.

The sixth chapter analyses the connection between profit sharing and wage rigidity where profits per worker are measured directly through the balance sheet panel. Profit endogeneity is accounted for by instrumentation as well as the self-selection of firms in different categories of profitability. Profits are shared if positive or increasing while there is no downward adjustment of wages if profits are negative or decreasing. This finding suggests that profits per worker function as internal reference.

Keywords: Wage rigidity, profit sharing, firm size, wage premium, internal reference, external reference, fairness, labor unions, efficiency wages

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,