Ajankohtaista

Väitös: 17.3.2017 Sosiaalisten tilanteiden pelkoa kokeva hyötyy ryhmäterapiasta (Penttinen)

Alkamisaika: perjantai 17. maaliskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 17. maaliskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

Henna Penttinen
Henna Penttinen

PsL Henna Penttisen psykologian väitöskirjan ”Socially phobic clients' self-descriptions, treatment progress and reflexivity in short-term cognitive-constructivist group psychotherapy” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Klaus Ranta (Turun yliopisto) ja kustoksena emeritusprofessori Jarl Wahlström (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Penttinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivien terapia-asiakkaiden itseen liittyviä kuvailuja ryhmäterapiatilanteessa. Lisäksi hän tutki erilaisia jännityksen kompensaatiokeinoja käyttävien asiakkaiden terapeuttista muutosprosessia sekä niitä tekijöitä, jotka tukivat myönteistä muutosta.

Tarkastelluissa minäkuvailuissa ilmeni kolme pääasiallista tapaa, jotka kuvasivat asiakkaiden erilaisia kompensaatiokeinoja eli pyrkimyksiä selviytyä oman jännittämisongelmansa kanssa. Nämä olivat eristäytyminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely, korostunut muiden ihmisten miellyttäminen sekä täydellisyyden tavoittelu.

Terapeutilta kaivataan yksilöllistä, empaattista kohtaamista

Penttinen havaitsi, että asiakkaiden tyypillisesti käyttämistä jännityksen kompensaatiokeinojen tavasta huolimatta suurin osa hyötyi lyhytkestoisesta ryhmämuotoisesta terapiasta. Jännittämisongelman helpottuminen oli epävarminta niillä asiakkailla, joiden pääasiallinen kompensaatiokeino oli eristäytyminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely.

Tästä huolimatta eristäytymään taipuvaiset asiakkaat hyötyivät ryhmäterapiasta, jos terapeutti onnistui huomioimaan asiakkaan yksilölliset tarpeet. Tämä on terapeutille haastavaa ryhmäterapeuttisessa tilanteessa, jossa on samanaikaisesti läsnä monta asiakasta, joiden terapeuttiset tarpeet vaihtelevat.

Terapian alkuvaiheessa asiakkaat tarvitsevat terapeutilta varsinkin empatiaa ja myötätuntoa kertoessaan kipeiksi ja häpeällisiksi koetuista jännittämiskokemuksistaan. Vasta tämän jälkeen asiakas on valmis havainnoimaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan, joilla hän mahdollisesti ylläpitää omaa ahdistuskokemustaan.

Tutkimustietoa hoidon kehittämiseksi

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi yleisimmistä ahdistushäiriöiden muodoista, joka aiheuttaa ihmiselle merkittävää psyykkistä pahaa oloa. Hoitamattomana se saattaa johtaa opiskelu- tai työelämästä sekä sosiaalisista suhteista syrjäytymiseen.

– Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ja tutkia sen hoitoa sekä turvata mahdollisimman aikainen ja matalakynnyksinen hoitoon pääsy. Tutkimuksen tulokset tarjoavat tärkeää tietoa sosiaalisten tilanteiden pelkoa kokevien kanssa työskenteleville psykoterapeuteille ja hoitoalan ammattilaisille. Ryhmämuotoinen terapiahoito on taloudellinen tapa hoitaa psyykkisistä ongelmista kärsiviä henkilöitä, minkä vuoksi tutkimustieto niiden toimivuudesta on tärkeää, Penttinen sanoo.

Lisätietoja:

Henna Penttinen, puh. 040 736 4758 , henna.o.penttinen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Henna Penttinen työskentelee osa-aikaisena psykologina Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Laukaan psykiatrian poliklinikalla sekä pitää omaa yksityistä psykoterapiavastaanottoa Jyväskylässä. Lisäksi hän toimii psykoterapeuttikouluttajana ja työnohjaajana. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Voionmaan lukiosta vuonna 1993, ja suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 1999. Hän on valmistunut psykoterapian erikoispsykologiksi (PsL) ja psykoterapeutiksi vuonna 2011 ja psykoterapeuttikouluttajaksi vuonna 2015.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 580, 65 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 580, ISBN 978-951-39-6985-1 (nid.), ISBN 978-951-39-6986-8 PDF. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6986-8

Abstract:

The aim of the research was to get information about different kinds of clients with social phobia and their therapeutic progress in cognitive-constructivist group psychotherapy. The aim was also to offer relevant information to clinicians working with socially phobic clients on how they could help the progress of the successful therapeutic change process of socially phobic clients, especially in early phases of the therapy when clients are developing a reflexive stance toward their own problematic experiences. Study I supported the view that negative self-image is central to social phobia, but this ranged from total piteousness to relatively few negative feelings of insufficiency. Three subgroups were formed on the basis of commonalities and differences of the self-descriptions which were observed: the other-oriented (n =  7), the isolated (n =  7) and the self-demanding (n =  3). These subgroups describe the different strategies that certain socially phobic persons habitually use when compensating for their social anxiety. In Study II, the treatment progress of clients from these three subgroups was explored, using qualitative assimilation analysis. Some similarities and some differences can be noted, although the clients progressed in their assimilation process to different degrees. The largest variance was in the isolated subgroup, as there were both successful and unsuccessful therapeutic change processes. Study III indicated that reflexivity seems to be a necessary condition for progress in early phases of the therapy process, but it is important to note that reflexivity can appear in diverse forms and at different levels. It appeared to be necessary for the therapist to work inside the client’s therapeutic zone of proximal development (ZPD), since premature exposure to the therapist’s conclusions, meant to increase the client’s reflexivity, can be counterproductive. At this early assimilation stage, the client requires empathy prior to other interventions. The research as a whole emphasizes the challenges a therapist encounters when treating socially phobic clients with differing needs in a group format. Socially phobic clients may differ in many ways, including their compensatory strategies. Thus, a therapist’s responsiveness and ability to work inside the therapeutic ZPD is necessary for successful therapeutic progress.

Keywords: social phobia, cognitive-constructive psychotherapy, change process, assimilation analysis, reflexivity


Lisätietoja

Henna Penttinen
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,