Ajankohtaista

Väitös: 28.4.2017 FM Jussi Vesterinen (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, akvaattiset tieteet)

Alkamisaika: perjantai 28. huhtikuuta 2017, 14.00

Päättymisaika: perjantai 28. huhtikuuta 2017, 17.00

Paikka: Ylistönrinne, YAA 303

FM Jussi Vesterisen akvaattisten tieteiden väitöskirjan ”Littoral energy pathways in highly humic boreal lakes” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Michael L. Pace (Virginian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Roger Jones (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanninkielinen.

Jussi Vesterinen
Jussi Vesterinen

FM Jussi Vesterisen akvaattisten tieteiden väitöskirjan ”Littoral energy pathways in highly humic boreal lakes” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Michael L. Pace (Virginian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Roger Jones (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Vesterisen väitöstutkimus keskittyi tarkastelemaan rantavyöhykkeen eli litoraalin merkitystä humuspitoisten järvien perustuotannossa ja aineenvaihdunnassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, kuinka rantavyöhykkeet voivat olla paljon luultua tuottavampia. Rantakasvillisuuden pinnalla kasvavien levien perustuotanto, eli yhteyttämisen kautta uuden orgaanisen aineksen muodostaminen, voi olla hyvin voimakasta kesäisin, ja nämä levät voivat tasapainottaa järvien aineenvaihduntaa.

Aiemmin litoraalin merkitystä tummavetisissä humusjärvissä on vähätelty perustuen oletukseen vähäisestä pohjalevien perustuotannosta. Järvien tilaa on mitattu ulappa-alueelta, ja näiden mittausten perusteella järvet on todettu usein vähätuottoisiksi. Järven oma perustuotanto ei pysty ylläpitämään kaikkea järven tuotantoa omavaraisesti, jolloin järvestä tulee hiilidioksidin nettotuottaja.

Vesterisen tutkimus tuo uutta tietoa rantavyöhykkeiden tuottavuudesta. Järvien rantavyöhyke koostuu monesti kelluslehtisistä vesikasveista, joiden pinnalla voi kasvaa runsaasti päällyslevää. Päällyslevät tasapainottavat humusjärvien aineenvaihduntaa sitomalla runsaasti hiiltä yhteyttäessään. Lisäksi päällyslevät voivat olla tärkeä ravintoresurssi humusjärvissä eläville selkärangattomille.

Hiilen kierto järvissä on hyvin ajankohtainen aihe ilmastonmuutoksen vuoksi. Pienillä humuspitoisilla järvillä on suhteessa suuri merkitys hiilen kierrossa runsaan lukumääränsä vuoksi.

– Humusjärvien vesikasvit mahdollistavat päällyslevien voimakkaan tuotannon tarjoten kasvualustan hyvin valaistuissa olosuhteissa. Tämä takia rantavyöhykkeen kasvillisuuden poisto voi oleellisesti vähentää humusjärvien kokonaistuotantoa ja kykyä sitoa hiiltä, Vesterinen sanoo.

Vesterisen väitöstutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa muun muassa tarkempia arvioita järvien kokonaistuotannosta ja aineenvaihdunnasta tehtäessä, jolloin rantavyöhyke on syytä ottaa huomioon.

Lisätietoja:

Jussi Vesterinen, puh. 050 369 3989, jussi.p.vesterinen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Jussi Vesterinen kirjoitti ylioppilaaksi Nokian lukiosta vuonna 2005. Hän valmistui iktyonomiksi Turun ammattikorkeakoulun kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelmasta vuonna 2010 ja maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013 pääaineenaan akvaattiset tieteet. Väitöskirjaa Vesterinen on tehnyt Professori Roger Jonesin tutkimusryhmässä Jyväskylän yliopistossa vuosien 2013-2017 ajan. Rahoitusta Vesterinen on saanut Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä, Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen säätiöltä sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tohtoriohjelmalta.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona 329. 46 s, Jyväskylä 2017, ISSN 1456-9701, ISBN 978-951-39-7037-6 (painettu), ISBN 978-951-39-7038-3 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7038-3

Abstract:

Littoral energy pathways in highly humic boreal lakes

Littoral zones in lakes are among the most productive habitats in the world, but have been seriously understudied, as most limnological studies have concerned only pelagic habitats. The likely importance of littoral zones in clear lakes is widely acknowledged, but in contrast their role in dystrophic humic lakes has generally been assumed to be minor. In this thesis, littoral importance in whole-lake metabolism was studied in small and highly humic lakes in Southern Finland, where Lake Mekkojärvi was the principal study lake. Primary production (PP) measurements revealed that littoral periphyton, growing on surrounding aquatic vegetation, can dominate the whole-lake PP, and the highly autotrophic littoral can help balance the whole-lake metabolism or even shift these lakes to occasional net autotrophy. Measurements of bacterial production (BP) within the littoral epiphytic biofilms and in the pelagic zone revealed overall pelagic dominance of BP in Mekkojärvi. However, epiphytic bacteria made a strong contribution, and their highest production rates were almost equal to those of pelagic bacterioplankton. Stable isotope analysis revealed that periphyton can be an important food resource for the consumers in humic lakes. The naturally fishless Mekkojärvi was divided into two basins by a plastic curtain and perch (Perca fluviatilis) were introduced to one basin while the other remained fishless. The results indicate that the pelagic zooplankton do not appreciably utilize littoral prey under the fishless state, but that fish can promote coupling of the pelagic and littoral food webs by directly utilizing littoral prey or by inducing predation pressure on zooplankton, which drives them to the littoral to seek refuge from predation. This study emphasizes the important role of the littoral in whole-lake processes in humic lakes, and suggests that when the littoral is taken into account many small humic lakes are actually more productive and not as heterotrophic as is commonly supposed.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,