Ajankohtaista

Väitös: 22.4.2017 FM Aija Virtanen (Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, suomen kieli)

Alkamisaika: lauantai 22. huhtikuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 22. huhtikuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Seminarium, S212 (vanha juhlasali)

FM Aija Virtasen suomen kielen väitöskirjan "Toimijuutta toisella kielellä. Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoittelussa" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjinä yliopistonlehtori, dosentti Johanna Vaattovaara (Helsingin yliopisto) ja apulaisprofessori, FT Lena Näre (Helsingin yliopisto), kustoksena professori Minna Suni.

Aija Virtanen
Aija Virtanen

FM Aija Virtasen suomen kielen väitöskirjan ”Toimijuutta toisella kielellä: kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjinä dosentti Johanna Vaattovaara (Helsingin yliopisto) ja apulaisprofessori Lena Näre (Helsingin yliopisto). Kustoksena professori Minna Suni. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Kansainvälisesti rekrytoidun terveydenhuoltoalan henkilöstön kielitaito on herättänyt paljon julkista keskustelua Suomessa, mutta alalle kouluttautuvat ovat jääneet tässä keskustelussa vähemmälle huomiolle. Virtanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan englanninkielistä sairaanhoitajakoulutusohjelmaa käyvien kansainvälisten opiskelijoiden ammatillista suomen kielen taitoa ja sen kehittymistä työharjoitteluissa.

Kielitaidon tarpeet riippuvat työtilanteesta ja -ympäristöstä

Ammatilliseen kielitaitoon ja sen kehittymiseen liittyy Virtasen mukaan myyttejä ja uskomuksia.

– Kielitaidon odotetaan olevan ”valmis” ennen työelämään siirtymistä. Työssä tarvittavan kielitaidon kartuttamisen katsotaan myös olevan uuden tulokkaan omalla vastuulla, Virtanen sanoo.

Virtasen tutkimuksen mukaan ammatillinen kielitaito kehittyy työyhteisön tuen avulla. Kunkin työtehtävän suorittamiseen tarvittava kielitaito riippuu työtehtävästä ja -ympäristöstä. Oppimisprosessi kestää koko työuran ajan, eikä edes äidinkielinen sairaanhoitaja voi ennalta osata kieltä kokonaisuudessaan. Kielitaidon kehittyminen edellyttää ennen kaikkea osallisuutta.

– Mahdollisuudet suorittaa samoja työtehtäviä useampaan kertaan auttavat opiskelijaa ennakoimaan työympäristön kielenkäyttötilanteita ja helpottavat niihin varautumista, Virtanen toteaa.

Tutkimuksen mukaan työtehtävistä voi suoriutua onnistuneesti myös silloin, kun kielitaidossa on vielä puutteita: kielitaitoa voi paikoin kompensoida sanattomalla viestinnällä, ja työyhteisö voi tukea vuorovaikutuksen sujuvuutta esimerkiksi toistamalla sanomansa ja antamalla sairaanhoitajaopiskelijalle aikaa. Myös ymmärtämisen varmistaminen on olennaista.

– Suomen kielen käyttöön on hyvä kannustaa työharjoitteluiden aikana. Pelkässä suomen kielessä ei kuitenkaan tarvitse pitäytyä, etenkään alkuvaiheessa, vaan myös muita yhteisiä kieliä voidaan hyödyntää, Virtanen huomauttaa.

Työelämälähtöistä kielikoulutusta tarvitaan alusta alkaen

Terveydenhuoltoalan henkilöstö tarvitsee ammattialakohtaista kielikoulutusta alusta alkaen, jotta siirtyminen työelämään sujuisi tähänastista joustavammin. Ammatillista suomen kielen koulutusta olisi tärkeää integroida työharjoitteluihin aiempaa johdonmukaisemmin. Tämän toteuttamisessa tarvitaan oppilaitosten ja työharjoittelupaikkojen välistä yhteistyötä sekä johtotason linjauksia sekä niiden toteutumisen seurantaa.

– Myös kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin ja kouluttamisen tulisi olla eettistä ja kestävää, väittelijä muistuttaa. – Jos opiskelijoiden tavoitteena on työllistyä Suomeen, heille pitäisi myös tarjota välineet siihen. Yksi tärkeä tekijä on tarpeita vastaavan kielikoulutuksen järjestäminen.

Lisätietoja:

Aija Virtanen, puh. 040 761 6736, aija.virtanen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 311, 137 s., Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; 311, ISBN 978-951-39-7020-8. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7021-5

Aija Virtanen on kirjoittanut ylioppilaaksi Keravan lukiosta keväällä 2004. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan suomen kieli. Virtanen on aloittanut väitöstutkimuksensa vuonna 2011 ja ollut siitä lähtien apurahatutkijana (Emil Aaltosen säätiö 2011–2013, Keski-Suomen kulttuurirahasto 2014–2015) ja tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston kielten laitoksessa. Väitöstutkimus on toteutettu osana Suomi työkielenä: sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon -tutkimushanketta (Jyväskylän yliopisto, johtaja prof. Minna Suni).  Väitöstutkimuksen ohessa hän on opettanut suomea toisena kielenä Jyväskylän yliopiston kielikeskuksella, suunnitellut Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus (AIKIS 2011–2013) -hankkeessa verkko-oppimateriaalia sekä toiminut Jyväskylän avoimen yliopiston suomi toisena kielenä -oppiaineen tuntiopettajana. Hän on myös ollut Fulbright Centerin Foreign Language Teacher Assistant -stipendiaattina University of Californiassa, Berkeleyssä lukuvuonna 2013–2014.

Abstract:

This dissertation focuses on the development of the agency and professional Finnish language skills of international nursing students studying in an English-medium degree program in Finland. The study draws on sociocognitive and ecological perspectives to examine the social nature of language and its use. This ethnographic theoretical-methodological orientation helps to analyze both subjectively experienced and collectively emergent factors. This longitudinal, multidisciplinary, and multimethodological study examines how the professional language skills and agency of international nursing students develop during their practical training. More specifically, the focus is on the situated and experienced development. The focus is also on the interrelation of the key concepts: agency, professional language skills, positions and the resources of the environment. Relevant pedagogical issues are also discussed. The findings of the four substudies are reported in four research articles. The data of my substudies consist of media texts, as well as interviews with international nursing students, teachers, and hospital staff. Interaction data between the student and the mentors are also included. The data are analyzed using dialogical analysis of beliefs, narrative analysis, nexus analysis, and dialogical interaction analysis. The findings show that professional language skills are embodied, distributed, and stratified in time and space. Professional language skills are situational skills to perceive and use the affordances of the work environment. The development of professional language skills is seen as an expansion of the operational environment. However, weak labor market positions as well as positioning in interaction affect the students’ opportunities to exercise agency and promote professional Finnish language skills. Therefore, positions are closely linked to the development of agency and professional language skills. In order to support students’ second language agency, flexible study plans and guidance practices should be established. The study is a part of the project Finnish as a work language: a sociocognitive perspective to work-related language skills of immigrants (University of Jyväskylä).

Keywords: agency, development, second language learning, higher education, nursing, positioning, professional language

kuuluu seuraaviin kategorioihin: