Ajankohtaista

Väitös: 30.6.2017 KTL Tiina Martelius-Louniala (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen)

Alkamisaika: perjantai 30. kesäkuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 30. kesäkuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

KTL Tiina Martelius-Lounialan johtamisen väitöskirjan ”Siinä pitää olla vähä teflonii. Tunnekokemuksia johtajana irtisanomistilanteessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Arja Ropo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

KTL Tiina Martelius-Lounialan johtamisen väitöskirjan ”Siinä pitää olla vähä teflonii. Tunnekokemuksia johtajana irtisanomistilanteessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Arja Ropo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Kuva_MarteliusLouniala2.JPG
Tiina Marttelius-Louniala. Kuva: Pekka Louniala
Tiina Martelius-Louniala tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan johtajien tunnekokemuksia irtisanojana. Tutkimuksen mukaan tunteet auttavat johtajaa selviytymään omasta tehtävästään ja edesauttavat johtajan selviämistä haastavassa irtisanomistilanteessa.

– Merkittävää irtisanottavan kannalta on se, miten taitava johtaja on kertomaan irtisanomisesta ja kohtamaan irtisanotun tunteet, Martelius-Louniala kertoo.

Johtajan tunnekyvykkyydellä on tärkeä rooli irtisanomistilanteessa. Tunnekyvykkyydellä tarkoitetaan johtajan taitoa ilmaista tunnepitoisia viestejä toiselle osapuolelle. Myös tunnetyö ja tunneäly sekä johtajan kyky säädellä omia tunteitaan liittyvät tunnekyvykkyyteen.

– Tunnekyvykkyys on oleellista menestyksekkäässä johtajuudessa. Tunnekyvykkäitä johtajia kuvataankin usein karismaattisiksi ja hyviksi johtajiksi.

Tunnekyvykkyys on huomioitava jo rekrytointivaiheessa

Tunnekyvykkyyden edellytykset asettavat johtajien rekrytointivaatimukset merkittävään asemaan. Johtajaa rekrytoivien tulisi kyetä tunnistamaan ja arvioimaan tunnekyvykkyyteen liittyviä erityistaitoja.

– Tunnekyvykkyyteen liittyvien taitojen lisäksi esimiestehtävään hakevan täytyy kyetä kuvaamaan tunteisiin ja niiden hallintaan liittyvää osaamistaan, Martelius-Louniala toteaa.

Tulevaisuudessa irtisanomisia hoitavat johtajat tarvitsevat koulutusta tunnekyvykkyyden jatkuvaan kehittämiseen.

– Tietoa siitä, että johtajan tunnekokemuksilla on merkitystä itse työn tekemisessä, tulisi hyödyntää laajemmin niin johtamiskoulutuksissa, arvokeskusteluissa kuin johtajuuden eri prosesseissa.

Martelius-Lounialan mukaan myös sosiaalisen tuen merkitys johtajuudessa tulisi ottaa huomioon jo johtajuuskoulutusvaiheessa.

– Johtajat tarvitsevat mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan. Sosiaalista tukea tarvitaan erityisesti omalta esimieheltä ja kollegoilta.

Kokeneet johtajat näkevät tunteiden tärkeyden

Johtajat, joilla on paljon kokemusta irtisanomistilanteista, arvostavat tunteiden merkitystä enemmän kuin vähemmän kokeneet kollegansa. Vankka kokemus auttaa johtajaa ymmärtämään kokonaistilanteen ja myötäelämään alaisen tunnereaktiot.

– Kokemus tukee esimerkiksi tunnekyvykkyyden kehittymistä. Tätä tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi mentoroinnin tärkeydestä puhuttaessa, Martelius-Louniala painottaa.

Lisätietoja:

Tiina Martelius-Louniala, 040 5797668, tiina.martelius-louniala@jamk.fi

Viestintäharjoittelija Anni laine, 050 4965 141, anni.l.k.laine@jyu.fi

Tiina Martelius-Louniala on valmistunut Tampereen Klassillisesta lukiosta vuonna 1982. Maisteriopinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan johtaminen ja lisensiaatiksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007. Tällä hetkellä Martelius-Louniala työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehityspäällikkönä. Tähän tehtävään hän tuli kymmenen vuotta sitten Nordeasta, missä hän oli työskennellyt lähes kaksikymmentä vuotta.

 

Tutkimusta on tukenut Jyväskylän ammattikorkeakoulu mahdollistamalla Martelius-Lounialalle kahden kuukauden tuetun opintovapaan.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in Business and Economics, numerona 177, s. 198, Jyväskylä 2017, ISBN 978-951-39-7060-4 (PDF), ISBN 978-951-39-7059-8 (nid.), ISSN 1457-1986.  Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7060-4

Abstract

The world of leadership has often been considered a callous world characterized at best only by masculine feelings, such as aggressiveness. In addition, leadership has traditionally been considered an influential skill of individuals. In this study, leadership was examined as a socially constructed phenomenon that develops as a result of interaction between leaders and their subordinates and that cannot be separated from the framework in which it takes place.

The target phenomena in the present study were leaders’ emotional experiences related to those who were being dismissed. The main research task was to conduct an empirical study on leaders’ experiences as parties giving notices and analyse their leader relationship to those being made redundant. The research target was approached by means of empirical hermeneutics, and the method of data collection was an in-depth interview. As its theoretical contribution, the study is hoped to generate new understanding of leaders’ emotional experiences in severance situations as well as to further extend Ladkin’s (2010) Leadership Moment – theory by adding an emotional perspective to it. The practical contributions are reflections on what kinds of feelings leaders have and what kinds of means of emotion work help them to cope with their task as parties giving notices.

The results of the study support the notion that leaders use emotions in their work both bodily and verbally and that emotions have a significant role in the leadership moment experiences. According to the author’s interpretation, a leader’s emotional experience changes dynamically along with the change of the framework in a severance situation and with the meaning relationships alternating between distance and closeness, showing and concealing emotions as well as between caring and justice. The meaning relationships are not independent of one another. Instead, they are interconnected and form an entity giving rise to a leadership moment of emotional experience. The study shows, however, that leaders often have a need to conceal their emotions in a severance situation in order to avoid an experience of leadership failure. In addition, the study supports the notions that leaders’ emotional experiences are gender-based also in severance situations. Female leaders tended to consider using and showing emotions more natural, but they had a greater need to control their emotions than men did. According to the experiences of male leaders, visible emotions were a sign of successful leadership, which was why they did not have a great need to conceal their emotions.

The results of the study show that the emotional perspective should be integrated into Ladkin’s (2010) Leadership Moment – theory more deeply than what has been customary thus far. 

Keywords: Leadership, Emotion, Gender, Phenomenology, Hermeneutics, Dismissal, Downsizing, the Lifeworld

Lisätietoja

Tiina Martelius-Louniala
tiina.martelius-louniala@jamk.fi
040 5797668
kuuluu seuraaviin kategorioihin: