Ajankohtaista

Väitös: 22.6.2017 FM Imre Lahdelma (Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, musiikkitiede)

Alkamisaika: torstai 22. kesäkuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: torstai 22. kesäkuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

Imre Lahdelman musiikkitieteen väitöskirjan ”At the Interface Between Sensation and Emotion: Perceived Qualities of Single Chords” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Elvira Brattico (Aarhus University) ja kustoksena professori Jaakko Erkkilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Imre Lahdelman musiikkitieteen väitöskirjan ”At the Interface Between Sensation and Emotion: Perceived Qualities of Single Chords” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Elvira Brattico (Aarhus University) ja kustoksena professori Jaakko Erkkilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Imre Lahdelma
Imre Lahdelma
Musiikin harmonian, eli yhtä aikaa soivien erikorkuisten äänien välittämät tunnemerkitykset ovat huomattavasti monimutkaisempia, kuin pelkkä yksinkertaistava kahtiajako iloiseen duuriin ja surulliseen molliin, selviää Imre Lahdelman väitöstutkimuksesta. Eri sointutyyppien välillä on huomattavia eroja niihin liitetyissä tunnemerkityksissä.

– Kuulijat havaitsevat tietyissä soinnuissa monimutkaisiakin tunnemerkityksiä, kuten esimerkiksi nostalgiaa ja kaihoa, Lahdelma kertoo.

Lahdelman väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia tunnemerkityksiä yksittäiset soinnut välittävät kuulijoille. Kuulijat arvioivat sointuja sen mukaan, saivatko ne aikaan esimerkiksi iloisuuden, surullisuuden vai jännittyneisyyden tunteita. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, miten paljon he soinnuista pitivät. 

Miedot riitasoinnit ykkössuosikkeja

Kaikista pidetyimmät soinnut olivat tutkimuksen mukaan yllättäen miedosti riitasointisia, eli musiikin teorian mukaan dissonoivia – toisin sanoen sointuja, jotka ovat hieman karhean ja jännitteisen kuuloisia.

– Musiikillinen oppineisuus tai musiikkimaku eivät vaikuttaneet tuloksiin. Miedosti riitasointiset soinnut olivat sekä muusikoiden että ”ei-muusikoiden” suosikkeja.

Musiikin teoriassa konsonanssin eli tasasointisuuden ja miellyttävyyden välille laitetaan usein automaattinen yhtäläisyysmerkki. Lahdelman mukaan tämä suhde ei välttämättä ole näin yksiselitteinen.

– Yllättävä tulos sointujen riitasoinnista haastaa miettimään uusia selitysmalleja sointujen miellyttävyydelle.

Musiikki auttaa käsittelemään tunteita

Tulosten perusteella musiikissa saattaa olla sisäsyntyisesti nostalgisia mielleyhtymiä, eli musiikki voi laukaista muistoja, vaikkei se olisi kuulijalleen ennestään tuttua.

– Tähän kiehtovaan ilmiöön on joitakin viitteitä myös aiemmissa tutkimuksissa, mutta tätä vaikutusta ei ole aiemmin vielä yhdistetty mihinkään tiettyyn musiikilliseen tekijään, kuten tässä tapauksessa harmoniaan.

Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön esimerkiksi musiikkiterapiassa ja emootiotutkimuksessa. Tulosten avulla voidaan myös säveltää terapiatarkoitukseen sellaista musiikkia, joka auttaa tehokkaasti käsittelemään muistoja ja niihin liittyviä tunteita.

– Tulokset voivat osaltaan olla myös askel kohti aivoissa syntyvien monimutkaisten tunnemerkitysten ymmärrystä, Lahdelma tiivistää.

Lisätietoja

Imre Lahdelma, imre.lahdelma@jyu.fi, puh. 050 910 5389

Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, puh. 040 805 4483

Imre Lahdelma valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Normaalikoulun lukiosta vuonna 2003. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistolta vuonna 2011 pääaineenaan musiikkitiede. Vuonna 2012 hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella (nyk. musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos) pääohjaajanaan professori Tuomas Eerola. Lahdelma tutkii sointujen välittämiä tunnemerkityksiä sekä niiden psykoakustista havainnointia.

Työ on saanut rahallista tukea Suomen Kulttuurirahastolta (2014) ja Jyväskylän yliopistolta. Lahdelma sai vuonna 2015 Fulbright-stipendin, kohdeyliopistona University of Washington.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities (313), Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323 (nid.), ISSN 1459-4331 (PDF), ISBN 978-951-39-7066-6 (nid.), ISBN 978-951-39-7067-3 (PDF). Luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7067-3

Abstract:

The focus of this dissertation is to investigate the perception of single chords, both in terms of perceived emotions and psychoacoustic qualities. Previous empirical research on harmony perception has mainly been concerned with horizontal aspects of harmony: studies focusing on vertical harmony perception have been rare. The current work aims to fill some of the still evident gaps between musicology, music psychology, and psychoacoustics with regard to single chord perception by combining both empirical and theoretical approaches.                                       

The work comprises three publications, based on two large-scale empirical experiments conducted with the aim of drawing the attention of both expert and inexpert listeners to have a substantial, heterogeneous, and international participant pool. The applied chord stimuli spanned common triads and tetrads with inversions, and also more rare chord sonorities in the form of pentads and hexachords. Altogether two distinct timbres were used, piano and strings. The stimuli were analyzed in terms of psychoacoustic properties, including e.g., roughness, harmonicity, and sharpness to further account for the obtained results.

The results suggest significant differences in emotion perception across different chord types. The inversions and register contributed to the evaluations significantly, non-musicians distinguishing between triadic inversions similarly to musicians. Mildly dissonant chords were more preferred than consonant chords, regardless of musical sophistication or music preferences. Certain chords, especially the major seventh chord played on the strings, conveyed the emotion of nostalgia/longing effectively. New theoretical models are suggested based on the results and psychoacoustic data to explain the capacity of certain chords to convey complex emotions, and the perception of consonance/dissonance in single chords.

Lisätietoja

Imre Lahdelma
imre.lahdelma@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: