Ajankohtaista

Kieli tuottaa politiikkaa siinä missä politiikka kieltä

Kieli ymmärretään nykyään jo yleisesti ihmisten välisenä vuorovaikutteisena ja kommunikatiivisena toimintana. Politiikan tutkimuksen näkökulmasta sillä on kuitenkin paljon moniulotteisempi rooli. Kielen avulla tuotetaan, tutkitaan ja tulkitaan yhteiskunnan rakenteita, toimijoita ja näiden välisiä dynamiikkoja.

Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen yliopistotutkija, dosentti Taina Saarinen on toimittanut teemanumeron korkeakoulupolitiikan alan kansainvälisesti johtavassa Higher Education -journaalissa. Kielen roolia korkeakoulupolitiikan rakentumisessa käsittelevä teemanumero Language” indexing policy ilmestyi maaliskuun lopulla.

– Korkeakoulupolitiikkaa tehdään nykyään kansainvälistymisen ja tietoyhteiskunnan nimissä. Tämä on hyvin kielellistä toimintaa. Silti kielen roolia ei ole tehty näkyväksi oikeastaan muuten kuin keskustelemalla siitä, mitä yksittäisiä kieliä käytetään tai pitäisi käyttää, Saarinen toteaa. – Näkymättömämmäksi on jäänyt se, mitä kaikkea kielellä ja siitä puhumalla voidaan poliittisesti tehdä. Soveltavan kielentutkimuksen menetelmät antavatkin uusia näkökulmia esimerkiksi korkeakoulupolitiikan ymmärtämiseen.

Vaikka kielipolitiikkaa tehdään enenevästi muodollisten kielipolitiikkojen ja -strategioiden avulla, niin korkeakoulujen kielipolitiikkaa muokkaavat tosiasiassa myös monet muut käytänteet, joita ei nimetä kielipoliittiseksi toiminnaksi. Tällöin jää näkemättä politiikan monisyisyys.

– Jos tuijottaa kielipolitiikkaa, näkee kielipolitiikkaa. Jos taas tarkastelee monipaikkaisemmin sitä, mitä eri asioita kielen nimissä tehdään, niin korkeakoulupolitiikan toimintaympäristökin avautuu uudella tavalla, Saarinen avaa.

Kirjoittajat tarkastelevat teksteissään kieltä korkeakoulutuksessa eri tavoin. John Airey, Karen M. Lauridsen, Anne Räsänen, Linus Salö ja Vera Schwach osoittavat pohjoismaista kielipolitiikan tutkimusta koskevassa katsausartikkelissaan, miksi näennäisen samanlaisissa ympäristöissä eivät samanlaisen kielipolitiikat toimi – "one size does not fit all".

Anne H. Fabricius, Janus Mortensen ja Hartmut Haberland avaavat Tanskan esimerkin kautta korkeakoulupolitiikan kansainvälistymisen ja laadun itsestään selvinä pidettyjä yhteyksiä. Ragnhild Ljosland analysoi Bolognan prosessin Norjassa aiheuttamia korkeakoulujen kielipolitiikan tavoitteiden ristiriitoja kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla. Niin ikään Norjaa tarkastelee Glenn Ole Hellekjærin ja Tone Fairwayn artikkeli julkisen sektorin työmarkkinatarpeista englannin kielen näkökulmasta.

Kokoelman päättää Taina Saarisen ja Peppi Taalaksen kaikkia Pohjoismaita koskeva tarkastelu, jossa kielipolitiikkojen analyysi näyttää kansainvälisten politiikkamotivaatioiden kansallisen luonteen.

Teemanumero kytkeytyy Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen profilointialueen Soveltava kielentutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa tematiikkaan. Teemanumeroyhteistyö käynnistyi Saarisen Suomen Akatemian tutkijatohtorihankkeen Kansainvälistyminen ja näkymätön kieli loppuvaiheessa


Teoksen tiedot:

Special issue on "language" indexing higher education policy. Higher Education (Springer) 73 (4). ISSN: 0018-1560 (Print) 1573-174X (Online). Toim. Taina Saarinen

Teemanumeron artikkelit löytyvät lehden kokoelmasta sivulta https://link.springer.com/journal/10734/topicalCollection/AC_ed5e442f33a6217eab5a886671a98bc1/page/1


Lisätietoja:

Taina Saarinen

taina.m.saarinen@jyu.fi

puh. 0400 247 970  

kuuluu seuraaviin kategorioihin: