Ajankohtaista

Väitös: 27.5.2017 Puheen sujuvuus ei aina kerro kielitaidon tasosta (Olkkonen)

Alkamisaika: lauantai 27. toukokuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 27. toukokuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

FM Sanna Olkkosen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Second and foreign language fluency from cognitive perspective" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä associate professor Patrick Snellings (University of Amsterdam) ja kustoksena FT Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanniksi.

Vieraan kielen puheen sujuvuutta käytetään usein kielitason arvioinnin välineenä. Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta, kuinka paljon puheen sujuvuus loppujen lopuksi kertoo kielitaidon tasosta, selviää Sanna Olkkosen väitöstutkimuksesta.

Olkkonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan puheen sujuvuutta ja sitä, miten se suhteutuu kielitaidon tasoon. Tutkimuksessa mitattiin englanninkieltä opiskelevien suomalaisten ja suomea toisena kielenä opiskelevien venäläislasten sanantunnistuksen ja sanan nimeämisen nopeutta ja tarkkuutta. Sekä sanan tunnistuksen että nimeämisen taitojen havaittiin selittävän merkittävästi sekä vieraan kielen että toisen kielen luku- ja kirjoitustaitoja.

– Kielentuottamisen resurssit ovat rajallisia, ja tästä syystä automaattisesti toimivat alemman tason prosessit, kuten tehokas sanojen haku muistista, vapauttavat resursseja ylemmän tason prosessoinnille, kuten esimerkiksi tekstinymmärrykselle tai puheen korjaamiselle, Olkkonen kertoo.

Nopeuden lisäksi sanantunnistuksen tarkkuus on tärkeää, sillä nopeaan suoritukseen pyrittäessä myös mahdollisuus virheisiin kasvaa. Näiden kummankin huomioon ottaminen auttaa selittämään laajempaa kielitaitoa paremmin kuin kumpikaan yksin.

– Kaikki virheet tai epäsujuvuudet eivät kuitenkaan liity suoraan kielitaidon puutteeseen, vaan esimerkiksi oman puheen korjaamiseen ei kielenoppimisen alkuvaiheessa ole vielä resursseja eikä taitoja, Olkkonen muistuttaa.

Oman puheen korjaamista esiintyi Olkkosen aineistossa enemmän äidinkielellä kuin vieraalla kielellä. Näin ollen myöskään äidinkielen sanantunnistus ja nimeäminen eivät ole täysin sujuvia, vaan niissä esiintyy virheitä.

– Tämä herättääkin kysymyksen siitä, miten äidinkielen sujuvuutta tulisi määritellä, kun sitä kuitenkin usein pidetään mittarina vieraan kielen taidoille, Olkkonen pohtii.

Puheen sujuvuus on moniulotteinen ilmiö. Kielenkäyttöön vaikuttavat esimerkiksi persoonalliset puhetyylit sekä se, että ihmiset kieltä käyttäessään hyödyntävät erilaisia strategioita ja tietoisesti monitoroivat tuotostaan.

– Tästä syystä puheen sujuvuuden käyttöä suoraviivaisena kielitaidon mittarina pitää harkita tarkkaan, Olkkonen toteaa.

Lisätietoja

Sanna Olkkonen, sanna.olkkonen@jyu.fi, 040 5545013
Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, 050-4965 141

Sanna Olkkonen kirjoitti ylioppilaaksi Oulunkylän lukiosta Helsingistä vuonna 1998 ja valmistui filosofian maisteriksi 2007 Turun yliopistosta pääaineenaan yleinen kielitiede. Hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa vuonna 2010 ja on toiminut myös suomi toisena kielenä -opettajana eri oppilaitoksissa.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto ja Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Aineisto kerättiin DIALUKI – Toisen ja vieraan kielen lukemisen ja kirjoittamisen diagnosointi –hankkeessa, jota rahoittivat Suomen Akatemia, Jyväskylän yliopisto ja Iso-Britannian Economic and Social Research Councilin (ESRC).

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in humanities numerona 314, 72s., Jyväskylä 2017, ISSN: 1459-4331, ISBN:978-951-39-7062-8. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7062-8.

Abstract

The dissertation focuses on the fluency of second and foreign language (L2). Second and foreign language use is often assessed by its fluency. However, the connections between language proficiency and fluency are far from clear. The fluency reasearch has tried to establish these connections, but results are varied. In the current thesis, this question is explored within the theoretical framework of Norman Segalowitz’s division of three types of fluency: cognitive, utterance, and perceived fluency. The overall proposition is that in relation to L2 proficiency, cognitive fluency provides important insights. This is based on the theories of limited cognitive resources, which state the more efficiently the lower-level processes work, the more resources will be available for the higher-level processes. Therefore, the fluency with which a language is used may in part depend on the resources available for both levels of processing.

As a measure of cognitive fluency, lexical access tasks were used. Fluency was operationalised as the efficiency of lexical access (speed and accuracy) and the resources available for the control of attention. Speed and accuracy in both word recognition and word retrieval in L2 were measured. The participants were Finnish learners of English as a foreign language from Grades 4, 8, and 11; and a group of Russian-speaking learners of Finnish as a second language from primary school. Furthermore, the relationship of L2 lexical access to L1 lexical access was examined. In Article I, the speed of lexical access was found to explain a substantial amount of variance (20–45%) in L2 reading comprehension and writing performance. Word recognition rates explained literacy skills in the younger readers, whereas word retrieval rates accounted for the literacy skills in the older students, indicating a difference in the skill profiles. In Article II, the accuracy of lexical access added 10–17% to the explained variance of the literacy skills, confirming the importance of accurate lexical access in addition to the its speed in literacy skills. Furthermore, fluent L1 lexical access was found to explain variance in L2 literacy skills across all grade levels. Article III examined inaccuracies in lexical access, which were categorised as resulting from either inefficiency or attention-control. These were shown to have different distributions depending on the level of language proficiency. The overall results highlight a componential view of fluency, with its distinct aspects connecting to L2 proficiency in more varied ways than have been considered thus far.

Keywords: second and foreign language, cognitive fluency, word recognition, word retrieval, literacy skills, error analysis

Lisätietoja

Sanna Olkkonen
sanna.olkkonen@jyu.fi
+358 40 5545013
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,