Ajankohtaista

Väitös: 16.6.2017 Lahjakkuus ei kuulu koulun tasa-arvokeskusteluun (Siekkinen)

Alkamisaika: perjantai 16. kesäkuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 16. kesäkuuta 2017, 15.00

Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kokkola

Kirsi Siekkinen

KM Kirsi Siekkisen kasvatustieteen väitöskirjan ”Koulutuksen tasa-arvon diskurssit ja toimijat peruskoulun tuntijakouudistuksessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Piia Seppänen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Juha T. Hakala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkilinen.

Siekkinen tutkii väitöskirjassaan koulutuksen tasa-arvon diskursseja, jotka ovat moninaisia, osittain ristiriitaisia tavoitteita sisältäviä, mutta myös toisiaan tukevia puhetapoja.

Suomalaisessa peruskoulupolitiikassa arvostetaan edelleen koulutuksen tasa-arvoa. Kaikille yhtäläinen opetus, alueellinen ja sosioekonominen tasa-arvo sekä yhteiset jatko-opintovalmiudet näyttäytyvät edelleen vahvana poliittisena tahtona. Keskeisten koulutuspoliittisten vaikuttajaryhmien näkemykset koulujärjestelmästä sekä koulutuksen sisällöstä ovat pääosin samansuuntaisia.

– Ensisijaisesti huolen kohteena ovat heikommat oppilaat sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Lahjakkaista lapsista ei koulutuksellisen tasa-arvon kentällä keskustella, Siekkinen toteaa.

Koulutuksellisen tasa-arvon tavoittelun uhkakuvina nähdään alueellinen ja koulujen välinen eriytyminen sekä oppilaiden välinen syrjäytymiskehitys. Tämä kaikki heijastaa yleisempää yhteiskunnallista eriarvoistumista, jota kohtaan kouluilla nähdään olevan erityinen tehtävä. Koulun tulee kaventaa yhteiskunnan sosiaalisia eroja ja tukea yhteiskunnallisen tasa-arvoajattelun sisäistämistä.

– Liiallinen valinnanvapaus näyttäytyy tässä tutkimuksessa keskeisenä koulutuksellisena tasa-arvon uhkatekijänä niin oppilaiden, koulujen kuin kuntien näkökulmasta, Siekkinen kertoo.

Peruskoulun tavoitteita ja tuntijakoa koskevan uudistuksen (2009-2012) koulutuspoliittisista lausunnoista rakentuvissa diskursseissa tasa-arvon toimijuus on ristiriitaista. Niissä ei osoiteta tilaa kansainvälisille toimijoille tai arkipäivän kasvattajille, vanhemmille tai opettajille.

Talouden limittyminen koulutuksen tasa-arvon puhetapoihin näyttää määrittävän tasa-arvokäsityksiä yhä enemmän. Lisäksi lainsäädännöllinen puhetapa asemoi koulutuksellisen tasa-arvon yhdenvertaisuudeksi, jolloin koulutus näyttäytyy kollektiivisten sosiaalisten oikeuksien sijaan yhä enemmän yksilöllisinä oikeuksina.

Lisätietoja:

Kirsi Siekkinen, puh. 050 3433242, kirsi.siekkinen@kannonkoski.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Kirsi Siekkinen valmistui ylioppilaaksi Keuruun lukiosta vuonna 1986. Hän suoritti kasvatustieteen maisteriopinnot Jyväskylän yliopiston luokanopettajien koulutusohjelmassa vuonna 1993 ja yhteiskuntapolitiikan laudatur-opinnot vuonna 1998 Jyväskylän yliopistossa. Hän on työskennellyt luokanopettajana Saarijärvellä vuosina 1993-1998 ja 2006-2007 sekä Äänekoskella 2005-2006.  Siekkinen on myös toiminut luokanopettajien aikuiskoulutuksen assistenttina Kokkolan Chydenius-instituutissa vuosina 1998-2002. Vuodesta 2007 alkaen Siekkinen on toiminut luokanopettajana Kannonkosken kunnassa.

Hänen väitöskirjansa ohjaajina ovat toimineet professori Juha T. Hakala kasvatustieteiden tieteenalalta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta ja dosentti Taina Saarinen humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in education, psychology and social researsh numerona 583, 294p, Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 583, ISBN 978-951-39-7047-5 (print), ISBN 978-951-39-7048-2 (PDF) Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7048-2

Abstract

In this research the interest was to understand the discursive formation of educational equality in political texts concerning the national core curriculum in Finland in the beginning of 2010s. The research problem was to describe and analyze discourses of educational equality and to analyze who are portrayed as actors of educational equality. The material consists of statements which different organizations, administrative bodies of education and private individuals gave in response to presentations, prepared in 2010 and 2012, regarding the objectives of the comprehensive school and the distribution of lesson hours. The research is based on critical discourse analysis and the analysis of social actors.

This research showed that educational equality in unified schooling and in equal preparedness for further studies and as regional and socio-economic equality is still represented as a strong ideological and political will in Finnish educational policy. The research showed the multi-threaded nature of the concept of educational equality and the combination of new interpretations with established, historically formed discourses. Six discourses of educational equality were identified from the research material: common school, differentiation, legal, state control, freedom and internationality discourse. Pupils, freedom of choice, equality and equity are represented as the active actors of educational equality. Schools, local authorities, pupils and legislation are positioned as passive actors. Day-to-day educators, such as parents, teachers and other members of personnel at schools are excluded from being actors of educational equality. The policy of educational equality consists mostly of Finnish policy.

 Based on this research it is possible to argue that due to its many meanings and static nature, educational equality has become a concept which is hard to grasp. Its meaning is based on existence and positive characteristics but its humane factors are mainly gone. At the same time several partly contradictory meanings lessen the explanatory power of educational equality and it can be described as a floating concept.

Key concepts: educational equality, educational policy, comprehensive school, critical discourse analysis, social action

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,