Ajankohtaista

Perheillä monenlaisia ratkaisuja järjestää yksivuotiaiden hoitoa ja varhaiskasvatusta

Yksivuotiaiden hoitoa ja varhaiskasvatusta koskevat ratkaisut vaihtelevat alueellisesti ja huoltajien koulutustason mukaan. Vanhempien tekemiä lastenhoidon ratkaisuja määrittävät moninaiset perheen sisäiset ja ulkoiset tekijät ja resurssit. CHILDCARE-hankkeen tutkimuksen mukaan vanhempien lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisut ovat paljon mutkikkaampia kuin nykyinen julkinen keskustelu antaa olettaa.

Lapsen osallistuessa varhaiskasvatuspalveluihin arkipäivät koostuvat usein erilaisten hoitomuotojen ja varhaiskasvatuspalveluiden yhdistelmistä. Tällöin lapsi saattaa osallistua varhaiskasvatukseen osa-aikaisesti, isovanhempi hoitaa lasta osan arkipäivistä ja vanhemman lyhyempi työviikko mahdollistaa osittaisen kotihoidon. Kyse on siis useiden erilaisten hoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisujen jatkuvasti käynnissä olevasta yhteensovittamisesta.

Yksivuotiaiden lasten kotihoito yleistä – äideillä pääasiallinen hoitovastuu

Yksivuotiaista suomalaisista lapsista 75 prosenttia hoidetaan kotona, ja päävastuu pienen lapsen hoidosta on useimmiten äidillä. Äiti hoitaa lasta isää useammin äidin koulutuksesta riippumatta myös silloin, kun äidillä on voimassa oleva työsuhde.

Vanhemmat arvioivat lapsen kotihoidon jatkuvan keskimäärin 2,3 vuoden ikään asti. Kotihoidon syiksi vanhemmat kertovat halun viettää lapsen kanssa aikaa sekä kokemuksen siitä, että lapsi on liian nuori kodin ulkopuoliseen hoitoon. Lisäksi vanhemmat haluavat pitää taukoa työelämästä. Äideistä lähes puolet ilmoitti kotihoidon syyksi sen, ettei varhaiskasvatuksen laatu vastaa omia toiveita. Äidit kokevat isiä useammin, että pienen lapsen äidin kuuluu olla kotona.

Vanhempien asuinpaikka on yhteydessä lapsen hoitoratkaisuun

Korkeamman koulutuksen saaneiden vanhempien lapset osallistuvat useammin varhaiskasvatukseen kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapset.

Yksityiseen varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia on eniten isoissa kaupungeissa. Asuinpaikalla on merkitystä myös kotihoidon yleisyyteen.

Äidit raportoivat isiä useammin varhaiskasvatuksen ammattilaisten keskustelevan heidän kanssa lapseen liittyvistä asioista. Äidit ovat isiä useammin myös itse yhteydessä varhaiskasvatuksen henkilökuntaan keskustellakseen lasta koskevista huolistaan.

Kyselyyn vastanneista vanhemmista kuusi prosenttia kertoo lapsensa olevan varhaiskasvatuspalvelujen piirissä, silloin kun ainakin toinen perheen aikuisista oli kotona. Lähes puolessa tapauksista vanhemmat raportoivat syiden liittyvän lapsen tai vanhemman terveydentilaan tai tuen tarpeeseen.

Tiedot pohjautuvat pohjautuvat vuonna 2016 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi 2081 noin yksivuotiaan lapsen ainakin yksi vanhempi. Yhteensä kyselyyn vastasi 2696 vanhempaa kymmenestä eri kunnasta. Kyselytutkimus on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyössä toteuttamaa CHILDCARE-tutkimushanketta, joka tarkastelee lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmää tasa-arvon näkökulmasta.

Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Tasa-arvo ja yhteiskunta -ohjelma. Jyväskylän yliopiston professori Maarit Alasuutari johtaa koko konsortiota.

Lähde

Johanna Hietamäki ym. Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut yksivuotiaiden lasten perheissä - CHILDCARE-kyselytutkimuksen 2016 perustulokset. Raportti 24/2017, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lisätietoja

Maarit Alasuutari
professori
Jyväskylän yliopisto
etunimi.sukunimi @jyu.fi
puh. 040 805 3513

Johanna Hietamäki
erikoistutkija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 524 7990

Johanna Lammi-Taskula
tutkimuspäällikkö
THL
etunimi.sukunimi @thl.fi
puh. 029 524 7066

 

 

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,