Ajankohtaista

Laatua varhaiskasvatukseen

CARE–hanke selvitti varhaiskasvatuksen tilannetta Euroopassa

Varhaiskasvatuksen laatu puhuttaa laajasti koko Euroopassa. Mitä vanhemmat, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja päättäjät ajattelevat varhaiskasvatuksen tarpeellisuudesta ja sen laadusta? Mitkä ovat haasteet hyvän laadun saavuttamiseksi eri maissa?

Näihin kysymyksiin pyrittiin vastaamaan juuri päättyneessä EU:n rahoittamassa 11 maan CARE-hankkeessa (Curriculum and Quality Analysis and Impact Review of European ECEC, 2013–2016). Sen puitteissa kehitettiin tutkimusnäyttöön perustuva ja kulttuuriset erot huomioiva eurooppalainen kehys varhaiskasvatuksen tavoitteiden, laadun ja opetussuunnitelmien arvioinnille.

Hankkeen tavoitteena oli siten edistää varhaiskasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä opettajankouluttajien ja päätöksentekijöiden tietämystä laadun merkityksestä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.

– Vaikka nykyään varhaiskasvatuksen merkitys tiedostetaan, niin sen laadusta ja vaikuttavuudesta on saatavilla yllättävän vähän systemaattista tutkimustietoa Euroopan laajuisesti, hankkeen Suomen osan johtaja, professori Marja-Kristiina Lerkkanen kertoo.  

CARE-hankkeessa toteutettiin vertaileva analyysi maiden varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmista ja niiden painotuksista: laaja kysely vanhemmille, varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja päättäjille varhaiskasvatuksen tavoitteista ja laadusta, aiempiin pitkittäistutkimusaineistoihin pohjaava analyysi varhaiskasvatuksen rakenteellisten tekijöiden yhteydestä laatuun, toiminnan laadun havainnointi päiväkotiryhmissä sekä ryhmähaastatteluja maahanmuuttajien palvelukokemuksista.

Suomalaiset vanhemmat arvostavat pieniä ryhmäkokoja ja henkilöstön koulutusta

Suomalaisille vanhemmille ryhmäkoko oli varhaiskasvatusyksikön valintaan merkittävästi vaikuttava tekijä. Vanhemmat pitivät tärkeänä pysyviä ryhmiä ja henkilöstön vähäistä vaihtuvuutta, yksikön helppoa saavutettavuutta ja hoitoaikojen sopivuutta perheen tarpeisiin.

Tärkeänä pidettiin myös sitä, että varhaiskasvatusyksikössä edistetään lapsen hyvinvointia ja onnellisuutta sekä sosio-emotionaalista kehitystä. Ryhmän sosiaalinen ja emotionaalinen ilmapiiri arvioitiin tärkeäksi. Vanhemmat toivoivat henkilöstön vastaavan herkästi lapsen yksilöllisiin ja yhteisöllisiin tarpeisiin siten, että jokaisen lapsen ääni ja mielipiteet tulevat huomioiduiksi ja että lapsilla olisi mahdollisuus luoda vertaissuhteita.

– Suomessa arvostettiin varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutusta selvästi enemmän kuin muissa Euroopan maissa, Lerkkanen summaa.

Katsaus aiempiin eurooppalaisiin tutkimuksiin osoitti, että palveluiden ja toimintojen integroiminen, varhaiskasvatuksen helppo saatavuus ja merkittävät julkiset investoinnit myötävaikuttavat vanhempien kokemukseen päivähoidon saavutettavuudesta ja sitä kautta palveluiden käyttöön.

Suomessa maahanmuuttajien kokemukset varhaiskasvatuspalveluista olivat pääosin myönteisiä. Erityisen hyvänä pidettiin palveluiden maksuttomuutta ja tasa-arvoa perheiden kesken. Varhaiskasvatusyksikön sijainti oli tärkeä varhaiskasvatuspaikan valintaa ja vastaanottamista ohjaava kriteeri.

Eurooppalaiset varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit

CARE-hankkeen tulosten pohjalta laadittiin 44 eurooppalaisen varhaiskasvatuksen laadun indikaattoria 1) valtion, alueen, ja kunnan, 2) varhaiskasvatusyksikön tai palveluntuottajan, 3) päiväkotiryhmän ja henkilöstön sekä 4) yksittäisen lapsen tasolle.

– Laadun indikaattoreiden laatimiseen osallistuivat CARE-hankkeen tutkijat sekä kansallisen tason asiantuntijat kustakin maasta. Indikaattoreiden tarkoitus on tukea eurooppalaisen varhaiskasvatuksen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä, Lerkkanen kertoo.

Digitaalinen tukimateriaali opettajankoulutuksen ja ammatillisen kehittymisen tueksi

Aiempiin pitkittäistutkimusaineistoihin pohjaava analyysi osoitti, että varhaiskasvatuksen toiminnan laadun keskeisimpiä tekijöitä olivat henkilöstön mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen ja saada tukea ammatilliseen kehittymiseen.

Suomessa havaittiin, että mitä korkeampi oli esiopetusryhmän opettajien koulutustaso ja mitä enemmän heillä oli työkokemusta, sitä sujuvammin organisoitua ja tehokkaampaa ryhmän toiminta oli. Sen sijaan mitä suurempi ryhmä oli, sitä heikompaa oli ryhmässä havaittu sosio-emotionaalinen tuki ja myös toiminnan organisointi oli vähemmän sujuvaa.

CARE-hankkeessa toteutettiin myös tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen vuorovaikutuksen ja käytäntöjen laatua päiväkotiryhmissä seitsemässä maassa. Aineiston pohjalta koottiin digitaalinen Videokirjasto (Video Library), johon on koottu esimerkkejä varhaiskasvatuksen hyvistä pedagogista käytännöistä eri maissa.

– Hankkeen kotisivuilta saavutettava ilmainen Videokirjasto on lyhyessä ajassa kerännyt paljon kiitosta sekä varhaiskasvattajien että opettajankouluttajien keskuudessa, tutkijatohtori Jenni Salminen iloitsee.

CARE-hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin FP7 ohjelma nro 613318. Hankkeeseen osallistui vuosina 2014–2016 yksitoista Euroopan maata: Belgia, Englanti, Hollanti, Italia, Kreikka, Norja, Portugali, Puola, Saksa, Suomi ja Tanska. Suomen osuudesta hankkeessa vastasi Jyväskylän yliopisto.

CARE-hankkeen nettisivut: http://ecec-care.org/

Lisätietoa CARE-hankkeesta:

prof. Marja-Kristiina Lerkkanen, CARE-hankkeen Suomen osan johtaja
puh. 040 805 3347, e-mail: marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi

Tutkijatohtori, KT, Jenni Salminen, CARE-hankkeen tutkija
puh. 040 805 4032, e-mail: jenni.e.salminen@jyu.fi


 

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,