Ajankohtaista

Kuomat kenttätöiden ja kulttuuriperinnön parissa Isojärvellä

Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutusohjelman (KUOMA) maisteriopiskelijoiden työntäyteinen kevät huipentuu kaksipäiväiseen inventointileiriin Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa. ”Majavien mailla” kuomat pääsevät tekemään konkreettista kenttätyötä kauniissa, jääkauden muokkaamissa maisemissa.

Isojärvelle suuntautuvan inventointileirin tarkoituksena on selventää kansallispuiston merkitystä kulttuuri- ja luonnonperintöä säilyttävänä voimavarana. Tavoitteen saavuttamiseksi opiskelijat tuottavat eri menetelmin tietoa Isojärven kulttuuriympäristöstä perehtymällä sekä ennakkoon että paikan päällä kenttätöissä alueen eri kohteisiin ja olemassa oleviin tietovarantoihin.

– Olemme tutustuneet aiheeseemme eri näkökulmista ja kuulleet eri alojen asiantuntijoita. Kevään mittaan meille on muodostunut yhä syvenevä ja laajeneva kokonaiskuva kansallispuistosta kulttuuriympäristönä, Laura Lehtinen, KUOMAn maisteriopiskelija kertoo.

Leirin tavoitteena on saada aiheesta syvempää ymmärrystä ja konkreettisia tuloksia. Ilmiöoppiminen sulauttaa yhteen teoriaa ja käytäntöä, yliopistoa ja työelämää.

– Eikä pidä unohtaa valmiuksia liata vaatteitansa, liikkua metsässä ja tehdä kenttätöitä säästä välittämättä, Lehtinen naurahtaa.

Isojärven kuvankaunis kansallispuisto on täynnä karuja, kirkasvetisiä järviä, ja sen luonto on jääkauden aiheuttamien murroslinjojen, siirtolohkareiden ja rotkojen leimaamaa. Metsähallitukselle kuuluvien maiden tavoitteena on suojella luontoa ja mahdollistaa luontomatkailu. – Ja siellä on majavia, Lehtinen riemuitsee.

Leiri on osa opiskelijoiden syventäviä käytännön kulttuuriympäristöprosessit ja kulttuuriympäristö tietovarantona-kursseja, ja se toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Opiskelijat ovat kurssin alussa jakautuneet kiinnostuksensa ja asiantuntijuutensa perusteella kolmeen ryhmään, jotka keskittyvät Isojärvellä eri teemoihin. Teemoja olivat ympäristökokemus, ympäristöhistoria sekä asutus- ja rakennushistoria.

– Ensimmäinen ryhmä halusi perehtyä metsän aistinvaraiseen kokemiseen, toinen tutkia jotakin tiettyä rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta ja kolmas taas pohtia ajan ja ihmisen tuomia muutoksia ympäristöön, Lehtinen kertoo.

Ryhmät kokoavat inventointileirin tulokset toukokuun aikana loppuraporteiksi. Raportit voivat sisältää esimerkiksi tulkintaa luontosuhteesta, kansallispuiston rakennuksista ja luonnonympäristöstä tai ideointia alueen laajemmasta hyödyntämisestä kulttuuriympäristökasvatuksen ja matkailun resurssina. Kurssin luonteen mukaisesti raportteihin sisältyy myös konkreettisia kehitysehdotuksia, rakennusinventointeja, kuntokartoituksia tai korjaus- ja hoitosuunnitelmia. 

Lisätietoja:

Sanna Närä
040 963 2001
sanna.a.k.nara@student.jyu.fi

kuuluu seuraaviin kategorioihin: