Ajankohtaista

Seitsemän uutta hanketta Suomen Akatemialta luonnontieteiden ja tekniikan tutkimukseen

Kaisa Helttunen
Kaisa Helttunen
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan toimikunta on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon rahoituksen kolmelle uudelle akatemiatutkijalle ja neljälle tutkijatohtorille. Rahoituskauden aikana akatemiatutkijoiden odotetaan saavuttavan tieteellisiä läpimurtoja sekä vakiinnuttavan paikkansa suomalaisessa tiedeyhteisössä.

Jyväskylän yliopistosta kilpailtua akatemiatutkijan rahoitusta saivat kemian laitoksella tutkijatohtorina työskennellyt filosofian tohtori Kaisa Helttunen, fysiikan laitoksen tutkijatohtori Hannu Paukkunen sekä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen yliopistonlehtori Vesa Julin. Viisivuotisten hankkeiden rahoitus on 434 485 euroa ja ne alkavat syyskuun alussa.

Kaisa Helttunen kehittää uusi menetelmiä arvometalleilla

Tutkimushankkeessaan ”Selektiivinen anionien uutto makrosyklisillä reseptoreillaKaisa Helttunen etsii uusia ratkaisuja biologisesti ja teknologisesti merkittävien anionien selektiiviseen sitomiseen sekä kehittää selektiivisten reseptorien syntetiikkaa ja uuttomenetelmiä kohde-anioneille vesiliuoksissa. ”Kohde-anioneja ovat erityisesti karboksylaattiryhmiä sisältävät tulehduskipulääkkeet, sekä arvokkaat raaka-aineet, kuten fosfaatti ja arvometallit (Au, Pt, Co).”, kertoo Kaisa Helttunen. Kaisa Helttuselle myönnettiin alkuvuodesta 2017 kilpailtu Marie Skłodowska-Curie –tutkijaliikkuvuusrahoitus orgaanisen kemian tutkimukseen.

Hannu Paukkunen
Hannu Paukkunen

Kvarkit ja gluonit ovat Hannu Paukkusen alaa

Hannu Paukkusen fysiikan alan tutkimushankkeen ”Häiriöteoreettisen kvanttiväridynamiikan sovellukset suurenergiaisissa ydintörmäyksissä” tavoite on saavuttaa yhtenäinen kuvailu kvarkkien ja gluonien jakaumista kaikenkokoisten ytimien sisällä aina yksittäisestä protonista raskaaseen lyijy-ytimeen, ja tutkia sitä epälineaarista rajaa, jolloin täytyy tarkastella kolmen tai useamman alkeishiukkasen törmäyksiä koetulosten selittämiseksi. ”Muita tutkimusaiheita ovat ajankohtaiset kysymykset kvarkkien ja gluoninen fragmentaatiosta hadroneiksi, sekä energian säilymislain roolista raskasionitörmäysten keskeisyysluokittelussa. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat analyyttisestä tarkastelusta aina numeeriseen tietokonelaskentaan.” kuvailee Hannu Paukkunen.

Vesa Julin tutkii nykymatematiikan merkittävää alaa

Yliopistonlehtori Vesa Julinin tutkimushankkeessa ”Isoperimetriset ongelmat. Stabilisuus ja geometriset virtaukset” on tavoitteena löytää uudenlaisia tuloksia, joiden avulla tutkitaan materiaalifysiikassa ja ydinfysiikassa esiintyviä matemaattisia malleja. Tutkimus käsittelee myös malleihin liittyviä evoluutio-ongelmia. ”Erityisesti olen kiinnostunut siitä, miten mielivaltainen joukko muuttuu ja asettuu lopulta tasapainotilaan.” kuvailee Vesa Julin.

Vesa Julin
Vesa Julin

Isoperimetrinen epäyhtälö on matemaattinen teoria, jonka mukaan pallon reunan pinta-ala on pienempi kuin minkään muun joukon reuna, joka on tilavuudeltaan kyseisen pallon kokoinen. Tämä on eräs tärkeimmistä tuloksista geometrisessa mittateoriassa, joka on nykymatematiikan merkittävä ala.” jatkaa Julin.

Neljä uutta tutkijatohtorihanketta

Tutkijatohtorin rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi. Suomen Akatemia myönsi rahoitusta neljälle uudelle tutkijatohtorin tutkimushankkeelle, yhteensä 990 000 euroa. Hankkeet ovat kolmevuotisia  ja alkavat syyskuun alussa.

Fysiikan laitoksen Yan Zhun hankkeessa ”Raskasionitörmäykset alkuvaiheet QCD:llä”  käytetään analyyttisiä laskuja ja tietokonesimulaatioita vastaamaan kysymyksiin: kuinka kuuma ja tiheä aine syntyy, ja kuinka se jäähtyy? Fyysikko Daniel Karlsson tutkii erityisesti nanorakenteissa ilmenevää materiaalin ja valon äärimmäistä vuorovaikutusta, jota voidaan hyödyntää tekniikassa laajalti - erityisesti optiikassa, optoelektroniikassa ja fotokemiassa.

Marko Melander kemian laitokselta sai rahoituksen tutkimushankkeelle ”Varauksen siirron kinetiikka neste-kiinteä -rajapinnoilla: Sähkökemiallisen energiantuotannon ja -varastoinnin perusmekanismit”. Hänen tavoitteenaan on luoda kvanttikemiallinen malli, jolla voidaan kuvata sähkökemiallisten protoni-kytkettyjen elektronisiirtoreaktioiden nopeutta, energetiikkaa ja mekanismeja. Työssä kehitettävät mallit edesauttavat uusien sähkökemiallisten energiaratkaisujen kuten akkujen ja polttokennojen kehittämisessä.

Informaatioteknologian tiedekunnan Mikko Rönkön projekti ”Mittaamisen ja mallintamisen käytännöt liiketalouden tutkimuksessa - ongelmia ja ratkaisuja” käsittelee kriittisesti erityisesti kyselyaineistojen analysoimiseen käytettäviä tilastollisia menetelmiä. Projektissa tarkasteltavat kaksi menetelmää, määrittävän mittaaminen ja osittaisneliösummamenetelmä, ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan tietojärjestelmätieteen, liiketaloustieteen, ja yleisemmin yhteiskuntatieteen tutkimuksessa. Molemmat menetelmät ovat kuitenkin kohdannut huomattavaa vastustusta menetelmäosaajilta. Projekti käsittelee näiden analyysimenetelmien haasteita ja pyrkii kehittämään ratkaisuja ja vaihtoehtoisia analyysimalleja niiden käyttäjille.

Hakemusten tärkeimmät kriteerit olivat hakijan henkilökohtainen pätevyys sekä tutkimuksen laatu, vaikuttavuus ja uutuusarvo. Laadukkaan tutkimustyön kautta akatemiatutkijat edistävät suomalaisen tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista. Suomen Akatemia myönsi yhteensä noin 21,8 miljoonaa euroa akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin tehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Akatemia rahoittaa 22 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää ja 48 kolmevuotista tutkijatohtorin tehtävää.

Lisätietoja:

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,