Ajankohtaista

Loiset määräävät tahdin

Jyväskylän yliopiston ja Venäjän tiedeakatemian tutkijat osoittivat, etteivät loiset pelkästään käytä isäntäeliötä ravinnonlähteenään vaan määräävät isännän käyttäytymisen. Nuoret, kehittymättömät Diplostomum-loiset auttavat kalaisäntäänsä pysymään turvassa lokkien saalistukselta. Mutta heti, kun loinen on tarpeeksi kehittynyt siirtyäkseen lokkiin, se tekee kaikkensa, jotta kalaisäntä jäisi lokin saaliiksi.

Kolmen isännän riesa

Imumatoihin kuuluvalla Diplostomum pseudospathaceum -loisella on elämänkierrossaan kolme eri isäntää. Ensimmäisessä isännässä, kotilossa, loinen tuottaa päivän aikana kymmeniä tuhansia kerkaria-toukkia, jotka vapautuvat veteen. Pienet kerkaria-toukat tunkeutuvat kidusten läpi kalan elimistöön ja vaeltavat verisuonia pitkin kalan silmän linssin pehmeään pintakerrokseen. Kala on kuitenkin loiselle vain väli-isäntä, sillä niiden täytyy päästä kolmantena toimivaan pääisäntään, lokkiin. Loiset ovat tarpeeksi kehittyneitä siirtyäkseen lokkiin vasta kasvettuaan ensi kalassa 30-40 vuorokauden ajan. Lokin ruuansulatuskanavassa ne lopulta aikuistuvat ja lisääntyvät. Linnun ulosteiden mukana loisten munat päätyvät takaisin vesistöön, jossa loisen munista kuoriutuu mirakidium-toukka, joka etsiytyy kotiloon aloittaakseen elämänkierron taas alusta.

Loinen manipuloi isäntäänsä

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori Jouni Taskinen sekä tutkijat Mikhail Gopko ja Victor Mikheev Venäjän tiedeakatemiasta havaitsivat Diplostomum-loisten ollessa nuoria, eivätkä tarpeeksi kehittyneitä siirtymään lokkiin, ne auttavat kalaa pysymään turvassa lokeilta. Havaittiin, että kalat, joissa oli nuoria Diplostomum-loisia, olivat vähemmän liikkeessä ja niitä oli vaikeampi pyydystää haaviin kuin loisettomia verrokkikaloja. Kun loiset ovat kehittyneitä ja ovat valmiita siirtymään lokkiin, alkavat loisitut kalat liikkua loisettomia lajitovereitaan vilkkaammin, uida lähempänä veden pintaa ja niiden pelkoreaktio yli lentävää lokin hahmoa kohtaan pienenee.

Näyttää siltä, että pienestä koostaan huolimatta Diplostomum-loiset määräävät ’kaapin paikan’. Kala on vain sätkynukke, joka toteuttaa loisen toiveita” sanoo professori Taskinen. ”Kalan käyttäytymisen muutokset ovat loiselle eduksi. Tällä vältetään joutuminen lokin saaliiksi liian aikaisin. Kun loinen on valmis siirtymään lokkiin, alkaa kala toimia omalta kannaltaan hölmösti, joutuen lokin syömäksi, jolloin loinen pääsee lisääntymään.” toteaa Taskinen, ja jatkaa korostamalla, että ”On olemassa useita muitakin esimerkkejä siitä, kuinka loiset ’manipuloivat’ isäntiään omaksi hyödykseen. Sen sijaan aikaisemmin ei ole ollut näyttöä siitä, että tapa, jolla loinen manipuloi isäntäänsä voi muuttua loisen kehittymisasteen myötä täysin—saalistukselta suojaavasta saalistukselle altistavaksi”.

3.	Diplostomum-loisen kerkaria-toukka_Gopko
Hännällinen Diplostomum-loinen elää vapana vedessä. Törmättyään kalaan toukka hakeutuu kalan silmään. (kuva: Mikhail Gopko)

Tutkimustulokset ovat ilmestyneet vuonna 2015 ja 2017 Behavioral Ecology and Sociobiology –julkaisusarjassa ja niitä on esitelty mm. kansainvälisen New Scientist –tiedelehden toimesta. Tutkimukset on tehty Konneveden tutkimusasemalla Suomen Akatemian kansainvälisen liikkuvuus –rahoituksen ja CIMO (the Centre for International Mobility) -rahoituksen avulla. 

Lisätietoja:

  • Prof. Jouni Taskinen, 040-3558094, jouni.k.taskinen@jyu.fi
  • Artikkelien tiedot:
    • Gopko, M., Mikheev, V.N. and Taskinen, J. 2015. Changes in host behaviour caused by immature larvae of the eyefluke: evidence supporting the predation suppression hypothesis. Behavioral Ecology and Sociobiology 69: 1723-1730. DOI: 10.1007/s00265-015-1984-z.
    • Gopko, M., Mikheev, V.N. and Taskinen, J. 2017. Deterioration of basic components of the anti-predator behaviour in fish harbouring eye fluke larvae. Behavioural Ecology and Sociobiology. 71: 68 online DOI 10.1007/s00265-017-2300-x.
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,