Ajankohtaista

Jyväskylän yliopistoon kaksi uutta akatemiahanketta sekä akatemian tutkijatohtori

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt yhteensä noin miljoonan euron rahoituksen akatemiatutkija Anssi Karvosen ja yliopistonlehtori Leena Lindströmin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen akatemiahankkeille. Akatemiahankkeet ovat Suomen Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, joilla rahoitetaan professori- tai dosenttitasoisten tutkijoiden hankkeita. Päätöksissä painotettiin tiedettä uudistavia avauksia, yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tasa-arvon edistämistä sekä nousujohteisessa uravaiheessa olevien, lupaavien hankehakijoiden tukemista. Akatemiahankerahoitus on nelivuotinen.

Anssi Karvonen
Anssi Karvonen

Myös bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Ossi Nokelaiselle myönnettiin kolmevuotinen akatemian tutkijatohtorin rahoitus (255 834 euroa). Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja hakijan henkilökohtainen pätevyys olivat ensisijaisia rahoituskriteerejä. Kaikki hankkeet alkavat syyskuun alussa.

Anssi Karvonen ratkoo loisongelmia

Anssi Karvosen tavoitteena on selvittää akatemiahankkeessaan ”Ympäristötekijöiden merkitys loisten välisissä vuorovaikutussuhteissa”, miten erilaisten loislajien väliset vuorovaikutukset muovautuvat isännän sisällä, isäntien välillä ja isännän ulkopuolella vallitsevien ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta. ”Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa loisten yhteisinfektioiden evoluutioekologiasta sekä keskeisten vesiviljelyssä esiintyvien loisongelmien ratkaisusta.” kuvailee Anssi Karvonen.

Leena Lindström: ”Voiko ihminen parantaa eliöstön sopeutumiskykyä?”

koloradonkuoriaiset
Leena Lindströmin tutkimuskohteena ovat koloradonkuoriaiset.
Huolimatta meneillään olevasta ihmisen aiheuttamasta kuudennesta sukupuuttoaallosta, todistamme parhaillaan joidenkin eliöiden menestystä ja nopeaa leviämistä uusille alueille. Ihmisen toiminnan katsotaan nykyisin olevan niin suurta, että voimme oikeastaan puhua jo uudesta geologisesta aikakaudesta.” kertoo yliopistonlehtori Leena Lindström. Hänen tutkimusryhmänsä selvittää akatemiahankkeessaan ”Ihmisen aikaansaama stressinsieto ja invaasiokyky”, kuinka paljon ihmisen toiminnalla on vaikutuksia eliöstön evoluutioon ja erityisesti vieraslajien kykyyn levittäytyä uusille alueille.

Miten eläinten väritys auttaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta?

Tutkijatohtori Ossi Nokelainen tutkii hankkeessaan ”Eläinten värivaihtelun kaunis kirjo - Sensoriekologinen lähestymistapa aposemaattisen väripolymorfian ymmärtämiseksi” väritykseen kohdistuvia valintapaineita täpläsiilikäs (Arctia plantaginis) perhosella. ”Vaikka eläinten väritystä on tutkittu jo yli 125 vuotta, emme silti täysin ymmärrä niitä mekanismeja, jotka aikaansaavat, muokkaavat ja ylläpitävät värivaihtelua luonnossa. Väritystä tutkimalla meillä on mahdollisuus ymmärtää mitkä tekijät aiheuttavat ja ylläpitävät monimuotoisuutta luonnossa”, kertoo Ossi Nokelainen. 

Nokelainen Ossi
Ossi Nokelainen on uusin akatemian tutkijatohtori.

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen 42:n akatemiahankkeeseen ja 20 tutkijatohtorille.

Lisätietoja:

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,