Ajankohtaista

Ikkuna yhteiseen kehittämiseen

”Virtuaalityökalut ovat hyvä lähtökohta työntekijälähtöiselle kehittämiselle, mutta sellaisenaan ne eivät riittävästi tue organisaation sisäistä yrittäjyyttä tai työntekijöiden yrittäjämäistä toimintatapaa”, tiivistää yksi Ikkuna yhteiseen kehittämiseen -raportin kirjoittajista, projektipäällikkö Outi Teittinen. Tutkimuksen tulokset rohkaisevat kehittämään erilaisia matalan kynnyksen työkaluja tai alustoja, joilla voidaan kerätä ja jakaa tietoa yhteistyön tueksi.

Virtuaalityökaluilla voidaan myös rohkaista ja innostaa työntekijöitä kehittymään sekä auttaa tarkastelemaan työhön liittyviä asioita erilaisista ja uusistakin näkökulmista. Lisäksi virtuaalityökalut voivat ylläpitää kehittämisprosessin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja edesauttaa eri ammattiryhmien, tiimien, osastojen sekä organisaatiotasojen välistä kommunikaatiota.

Lisäksi tutkimuksessa esiin nousseet havainnot osoittavat, että työntekijät sitoutuvat ja ottavat vastuuta oman työn kehittämisestä parhaiten, jos (1) kehittämisen kohde on selkeä ja kaikkien tiedossa, (2) kehittämisen kohde on tarpeeksi konkreettinen ja kytköksissä kunkin omaan työhön, (3) kehitysprosessia ohjataan ja tuetaan ja (4) organisaation eri tasojen välille synnytetään dialogi kehittämisen myötä. Työyhteisössä on myös tärkeä tunnistaa, että työntekijöillä on erilaisia kehittämisrooleja. Organisaation yleisellä johtamistyylillä sekä tavalla, jolla kehitysprosessia viedään eteenpäin, on suuri rooli yrittäjämäisen toimintatavan luomisessa työntekijöiden keskuuteen sekä sen juurruttamisessa.

Tulokset syntyivät Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulujen yhteisessä Yrittäjämäinen uudistuminen ja muotoiluajattelu organisaatioiden kehittämisessä -hankkeessa, jota Tekes rahoitti vuosina 2015–2017. Tutkimus kohdistui aiemmassa Tekes-hankkeessa kehitetyn virtuaalisen Ideaikkuna-työkalun käytettävyyteen, hyötyihin ja rajoitteisiin. Ideaikkuna on verkossa toimiva sovellus, jonka avulla voidaan tuottaa nopeasti ja laajasti aineistoa yhteisen kehittämisen pohjaksi. Aineistoa voidaan hyödyntää monin tavoin tavoitteellisessa kehittämisessä erilaisissa organisaatioissa. Työkalun avulla voidaan jakaa ideoita, huomioita tai kehitysehdotuksia työyhteisön sisällä.

Yrityskumppaneina hankkeessa olivat mukana Edutukku Oy, FinnMedi Oy ja Pardco Group Oy. Kohdeorganisaatioina mukana olivat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Äänekosken kaupungin kasvun ja oppimisen toimiala, Perusturvaliikelaitos Saarikka sekä Keski-Suomen Sote 2020-hankkeen kautta Keski-Suomen kunnat. Tutkimus- ja kehittämisorganisaatioina mukana olivat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (2015-2016, Agora Center), Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden yksikkö sekä tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter.

Lisää työntekijälähtöisestä kehittämisestä YouTubessa löytyvällä videolla Kehittämisen hyökyaallosta jatkuvaan kehittämiseen: https://youtu.be/Td2u7ELAqoU, sekä hankkeen loppuraportista http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6999-8. Molemmista saa ideoita yhteiskehittämisen toteuttamiseen omassa organisaatiossa.

Kehittämisen hyökyaallosta jatkuvaan kehittämiseen
Kehittämisen hyökyaallosta jatkuvaan kehittämiseen

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Outi Teittinen, outi.teittinen@jyu.fi, p. 040 805 3225
Projektitutkija Satu Aaltonen, satu.aaltonen@utu.fi, p. 02- 333 9512

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,