Ajankohtaista

Väitös: 2.6.2017: Potilaan ääni ei tule kuuluviin diabeteksen omahoidossa (Järvinen)

Alkamisaika: perjantai 02. kesäkuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 02. kesäkuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

TtM Sari Järvisen terveyskasvatuksen väitöskirjan ”Ohjauksen kirjaaminen: tyypin 2 diabetespotilaiden omahoito ja osaaminen potilasasiakirjoissa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Helvi Kyngäs (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Tarja Kettunen(Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Sari Järvinen
Sari Järvinen
Aikuistyypin, eli tyypin 2 diabetesta sairastava henkilö pystyy elämäntapamuutoksillaan parantamaan poikkeavia laboratorioarvojaan tai jopa pysäyttämään sairauden. Diabetespotilaan itse esille tuomat elämäntapojen muutostarpeet eivät kuitenkaan nouse osaksi omahoidon ohjausta, selviää Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väittelevän Sari Järvisen väitöstutkimuksesta. Hoitajan näkökulma painottuu potilasasiakirjoissa olevissa ohjausta koskevissa kirjauksissa potilaan näkökulmaa enemmän.

Lain mukaan kirjausten pitäisi painottaa nimenomaan potilaan näkökulmaa.

– Jos muutostarpeet ovat hoitajan asettamia, potilas ei muuta omaa käyttäytymistään. Tämän seurauksena ohjaustilanteista kirjataan yhä uudelleen samoja muutostarpeita, eikä potilas kehity omahoidon osaamisessa, Järvinen toteaa.

– Tämä puolestaan johtaa siihen, ettei potilas saa palautetta omahoidossa onnistumisestaan, eikä ohjaus etene yhdessä suunnitellen, vaan kiertää kehää samojen muutostarpeiden ympärillä, Järvinen jatkaa.

Kirjauksissa on myös hyvää sisältöä

Tyypin 2 diabetespotilaan ohjaustilanteissa käsitellään Käypä hoito -suositusten mukaisia sisältöalueita.

– Pääasiassa kirjaukset painottuvat ravitsemukseen ja lääkehoitoon, mutta ohjaustilanteissa käsitellään myös liikkumiseen, painonhallintaan ja päihteidenkäyttöön liittyviä asioita, Järvinen kiittelee.

Jalkahoidon ohjausta ja mielialaan liittyviä asioita kirjataan kuitenkin hyvin niukasti.

– Uneen ja lepoon liittyvää omahoidon ohjausta ei kirjata lainkaan, vaikka niiden vaikutuksesta terveyteen on viime aikoina saatu runsaasti näyttöä, Järvinen ihmettelee.

Potilasasiakirjoihin olisi myös hyvä kirjata niitä keinoja, joilla muutosesteitä on ratkaistu.

– Potilas saattaa esimerkiksi sanoa, ettei voi liikkua ylipainon vuoksi. Tällöin potilasta voitaisiin ohjata esimerkiksi pyöräilemään tai uimaan, jolloin niveliin kohdistuva rasitus olisi hallittavissa. Tai jos potilas sanoo, ettei voi syödä terveellisesti, koska se on liian kallista, voitaisiin yhdessä käydä läpi perusruoka-aineita, joista voidaan valmistaa terveellistä ruokaa, Järvinen kertoo.

Muutostarpeiden ja muutoksille asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen kirjaaminen hoitajan kanssa yhteistyönä vahvistaa potilaan tunnetta omahoidon ohjaukseen osallistumisesta.

–Tällä on merkitystä myös siksi, että potilaat voivat itse tarkastella Kanta-tietojärjestelmästä ohjaustilanteista tehtyjä kirjauksia ja palauttaa mieleensä niissä käsiteltyjä asioita, Järvinen perustelee.

Omahoidolla on myös kansantaloudellisia vaikutuksia

Terveydenhuollon palveluiden muuttuessa yhä avopainotteisemmiksi potilaan omahoidon osaaminen korostuu. Omahoidon osaamisella on myös kansantaloudellisia vaikutuksia, sillä tyypin 2 diabetespotilaiden määrä on kasvussa. Esimerkiksi Keski-Suomen alueella tyypin 2 diabetespotilaiden määrä on noin 14 000 henkilöä, joiden hoito maksaa 18 miljoonaa. Kun mukaan otetaan lisäsairauksista syntyvä kustannus, nousee summa jo lähes 25 miljoonaan euroon vuodessa.

Lisätietoja:

Sari Järvinen, 040-824 7745, sajojarv@gmail.com
Viestintäharjoittelija Anni Laine, 050-4965 141, anni.l.k.laine@jyu.fi

Sari Järvinen valmistui ylioppilaaksi Joutsan lukiosta vuonna 1987 ja sairaanhoitajaksi vuonna 1993 (sisätaudit ja kirurgia). Terveystieteiden maisterin tutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008. Nykyään hän työskentelee Joutsan terveyskeskussairaalan osastonhoitajana.

Teos on julkaistu Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health Research numerona 257, 145 s, Jyväskylä 2017, ISSN: 0356 1070, ISBN: 978 951 39 7078 9. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi.

Abstract

Järvinen Sari, Counselling documentation: the self-management and skills of type 2 diabetes patients in patient records.

The purpose of this study was to describe the contents of type 2 diabetes patient self-management counselling documentation, how counselling of self-management appeared in various content areas and how patients’ self-management competence developed during the counselling. The study involved 60 patients with type 2 diabetes. The research data consisted of nurses’ documented expressions, phrases and word combinations from self-management counselling situations. The data was collected in 2014 from the period between the years 2005 and 2014. Data were analyzed using content analysis as well as a case study approach.

The documentation of self-management counselling included entries from content areas on nutrition, exercise, weight control, substance abuse, medication, self-monitoring, foot care, mood, and follow-up treatment. There were no entries related to sleep and rest content areas. The main focus of the self-management counselling documentation was descriptive entries related to nutritional discipline and change as well as planning and following medication care. In the descriptions, patients’ knowledge and skills were described briefly while their attitudes were described in a number of ways. The support offered by nurses consisted mainly of giving information. In addition, only in scattered instances did the patients’ own experiences, understanding, and the application of their knowledge to practice appear in the entries. Entries made on the guidance offered in self-management counselling situations consisted of short references to issues that were handled. They resembled notes more than they did considerations of patients’ progress in their need to change or evaluations of changes or competence development from the previous meeting. The overall guidance of the treatment path seemed illogical and in places even contradictory because early entries were not returned to. The same issues were repeated while others remained open.

These findings suggest that self-management documentation should include the patient`s point of view more often than is currently the case. Findings are useful for the development of self-management counselling documentation. 

Keywords: documentation, lifestyle counselling, self-management, diabetes mellitus type 2

Lisätietoja

Sari Järvinen
sajojarv@gmail.com
040 824 7745
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,