Ajankohtaista

Väitös: 10.6.2017: Pohjoismainen työelämän laatu Euroopan parasta – mutta kuinka kauan? (Mustosmäki)

Alkamisaika: lauantai 10. kesäkuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 10. kesäkuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, H320

YTM, KTM Armi Mustosmäen yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan ”How Bright Are the Nordic Lights? Job Quality Trends ín Nordíc Countries in a Comparative perspectíve” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä VTT, TkT, dosentti Tuomo Alasoini (Tekes) ja kustoksena dosentti Timo Anttila (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Armi Mustosmäki
Armi Mustosmäki. Kuva: Laura Mankki
Työelämän muutoksen oletetaan olevan kaikkialla samanlaista, eli universaalia. Globalisaation ja teknologian kehityksen ajatellaan heikentävän työelämän laatua, johtavan epävarmuuden lisääntymiseen ja työntekijöiden autonomian heikkenemiseen.

Työelämän kehitys on kuitenkin ollut Pohjoismaissa erilaista kuin muualla Euroopassa, selviää Armi Mustosmäen väitöstutkimuksesta. Pohjoismaat erottuvat erityisinä, korkean työelämän laadun maina eurooppalaisessa vertailussa.

– Pohjoismaissa työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet kehittää ja käyttää ammattitaitoaan ja vaikuttaa työn tekemisen tapoihin, Mustosmäki kertoo.

Työmarkkinoiden oletetaan myös polarisoituvan, eli jakautuvan hyviin ja huonoihin töihin. Polarisoitumista ei Mustosmäen tutkimuksessa kuitenkaan havaittu, vaan tulos oli itse asiassa päinvastainen.

– Ylemmissä ja alemmissa ammattiasemassa olevien väliset erot työelämän laadun mittareilla ovat Suomessa pienentyneet vuosien 1977 ja 2013 välisenä aikana. Sen sijaan esimerkiksi liberaalimpaa mallia edustavassa Iso-Britanniassa työelämän laatu on heikentynyt ja polarisoitunut viime vuosikymmeninä, Mustosmäki arvioi.

Pohjoismainen malli sisältää hyvää työelämää tuottavia rakenteita ja instituutioita, kuten työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja koulutusjärjestelmä. Tämän kaltaiset rakenteet myös vaimentavat globalisaation ja teknologian kehityksen eriarvoistavia vaikutuksia.

Pohjoismainen malli uhattuna

Pohjoismaisen mallin kestävyyttä ei voi kuitenkaan pitää itsestäänselvyytenä. Työelämää sääteleviin instituutioihin kohdistuu merkittäviä muutospaineita. Esimerkiksi työehtosopimusjärjestelmää ja työlainsäädäntöä pyritään purkamaan.

Mustosmäen mukaan tulokset antavat viitteitä siitä, ettei pohjoismainen malli välttämättä suojele yhtäläisesti vanhojen ja uusien, nopeasti syntyvien alojen työntekijöitä.

Esimerkiksi pankkialalla ja puhelinoperaattoriyrityksissä palvelutyötä on uudelleen järjestelty puhelinpalvelukeskuksiin, jonne voidaan pienemmillä kustannuksilla palkata työntekijöitä, joilla ei ole alasta kokemusta. Näin työnantaja voi kiertää pohjoismaiseen malliin liittyviä rakenteita, kuten tiukkoja työehtosopimuksia.

– Vaikka tämän kaltainen uusi työn organisoinnin tapa voi näyttäytyä yksittäiseltä, paikalliselta ratkaisulta, niin laajetessaan se rapauttaa työntekijää suojelevaa pohjoismaista mallia, ja asettaa sen tulevaisuuden vaakalaudalle, Mustosmäki arvioi.

Työelämän muutoksiin voidaan vaikuttaa

Instituutioilla on merkitystä. Näin voidaan todeta, kun verrataan esimerkiksi Pohjoismaiden ja liberaalien maiden erilaisia kehityskulkuja.

Pohjoismaiset instituutiot on kuitenkin alettu käsittää menestyksen ja kehityksen esteiksi.

Mustosmäen mukaan esimerkiksi nykyinen hallitusohjelma ei enää sisällä ainuttakaan suoraa tavoitetta työelämän laadun kehittämiseksi, vaan työllisyyden parantaminen on noussut tärkeimmäksi tavoitteeksi. Myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion merkitys on pudonnut pois hallitusohjelmasta.

– Työelämän muutokset eivät ole vääjäämättömiä, vaan niihin voidaan vaikuttaa poliittisin ja institutionaalisin keinoin. Olennaista olisikin lähteä pohtimaan sitä, millainen on tulevaisuuden pohjoismainen malli, Mustosmäki huomauttaa.

Lisätietoja:

Armi Mustosmäki, armi.mustosmaki@jyu.fi, 0445584128

Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, 0504965141

Kuva: Laura Mankki

Armi Mustosmäki on kirjoittanut ylioppilaaksi Rautalammin lukiosta vuonna 2001. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineenaan sosiologia, ja kauppatieteiden maisteriksi, pääaineenaan johtaminen vuonna 2009. Hän on työskennellyt yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella Työsuojelurahaston ja Suomen akatemian rahoittamissa tutkimusprojekteissa ja väitöskirjatutkijana LabourNet -valtakunnallisen tutkijakoulun rahoituksella.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 586. ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-7102-1 (nid.)
ISBN 978-951-39-7103-8 (PDF). Väitöskirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi, puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7103-8

Abstract

How bright are the Nordic lights? Job quality trends in Nordic countries in a comparative perspective.

Nordic countries stand out from the rest of the Europe in terms of job quality. Comparative research literature sought to explain the distinctiveness of Nordic countries with diverse sets of institutional frameworks. However, global competition, technological revolution and deregulation are common developments throughout the industrial world – processes which are seen to erode the meaning of institutions and nation states as protective mechanisms. This dissertation discusses the question on the existence and persistence of the Nordic working life model through the concept of job quality, which are investigated using surveys on working conditions. The study draws from both universal and institutional theories to examine changes in work life comparatively. The results lend support to a persistence of high quality of work life in Nordic countries: the Nordic countries stood out as the only group where employees’ possibilities to influence their work and use and develop skills were high and continued to increase. Furthermore, as institutional theory expects, the risk of class polarization was found to be low as inequalities in job quality have decreased between manual and professional employees. The findings partly challenge, partly support the claims concerning the gender equality paradox in work life in Nordic countries: gender gap in job quality was decreasing in all regimes, and had disappeared between upper white-collar women and men in Finland. However, gender gap in job quality remained the widest in Nordic countries, and was found to be especially persistent among lower white collar female and male employees in Finland. Several seepages of institutions were pointed out: intensification of work has increased significantly, especially for women. Perceived job insecurity has increased and become common experience regardless of class. Low class inequality was in fact partly due to the degradation of job quality of male professionals and managers. In addition, the study found that benchmarked managerial practices, interpreted as institutional avoidance, demand attention to sectoral and managerial logics in rapidly emerging service industries. These practices challenge the functioning of institutions as protecting mechanisms. Consequently, the study concludes that the capability of institutions to resist the pressures for change and insulate the consequent deterioration of job quality becomes debatable.

Keywords: job quality, comparative research, Nordic countries, work life change, institutional theories, gender equality, class inequality

Lisätietoja

Armi Mustosmäki
armi.mustosmaki@jyu.fi
+358408054152
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,