Ajankohtaista

Väitös: 26.6.2017: Uutta teoriaa kielten oppimisesta (Karimi-Aghdam)

Alkamisaika: maanantai 26. kesäkuuta 2017, 16.00

Päättymisaika: maanantai 26. kesäkuuta 2017, 19.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

MA Saeed Karímí-Aghdam-Ordakloun soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Developing a Metatheoretical Framework for Second Language Development: A Cultural-Historical Theory and Dynamic Systems Theory Perspective” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori James P. Lantolf (Pennsylvania State University) ja kustoksena professori Hannele Dufva (Jyväskylän yliopisto). Väitös käydään etäyhteyden välityksellä.

Saeed Karimi Aghdam Ordaklou
Saeed Karimi-Aghdam Ordaklou
Toisen kielen oppimisen tutkimuksessa on ollut vallalla kahtia jakautuneisuus sosiaalisten ja kognitiivisten lähestymistapojen välillä. Niiden teoreettisia perusolettamuksia ei kuitenkaan ole tutkittu riittävästi, selviää Saeed Karimi-Aghdam-Ordakloun väitöstutkimuksesta.

Karimi-Ahgdamin väitöstutkimus on puheenvuoro toisen kielen kehittymisen tutkimuksen metateoreettiseen keskusteluun. Siinä hahmotellaan purposiivis-historiallista systeemiteoriaa (Purposive-Historical Systems Theory, PHiST) alan uutena viitekehyksenä.

Tutkimus tuo esiin venäläisen psykologi Lev Vygotskin kulttuuris-historiallisen teorian ja toisen kielen tutkimuksen alalla käytetyn dynaamisten systeemien teorian perusolettamusten yhteyksiä. Niitä pohditaan Stephen Pepperin esittämän juurimetaforateorian (root metaphor theory) valossa ja hänen esittämiensä, tieteellisten teorioiden piirteitä koskevien, maailmanhypoteesien avulla. Näistä lähtökohdista tarkastellaan erityisesti lähikehityksen vyöhykkeen käsitettä.

Tutkimuksessa osoitetaan, että dynaamisten systeemien teorian ja kulttuuris-historiallisen teorian perimmäiset olettamukset voidaan nähdä yhteismitallisina. Teorioiden uudelleen tarkastelu auttaa välttämään dualistisen virhepäätelmän, jonka mukaan toisen kielen kehitys olisi ontologisesti pelkästään sosiaalista (objektiivinen todellisuus) tai mentaalista (subjektiivinen todellisuus).

Esitetyt päätelmät tukevat näkemystä, jonka mukaan toisen kielen kehitys on kompleksinen, dynaaminen ja emergentti prosessi, joka perustuu sekä sosiaalisiin että kognitiivisiin tekijöihin, Karimi-Aghdam kertoo.

Kehitys on sidoksissa sekä toimijan tarkoitussuuntautuneisuuteen että inhimilliseen kulttuuriin - niin oppijan merkityksenantoihin, affektiivisiin vaikutelmiin ja kokemusperäisiin käsityksiin kuin myös sosiokulttuurisesti muotoutuneeseen ympäristöönkin.

Karimi-Aghdamin mukaan tutkimus pyrkii osoittamaan, että toisen kielen kehittymistä ei tule redusoida joko kognitiiviseen tai sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Kielenkehitystä tulee kuvata kokonaisuutena, ikään kuin nousevana spiraaliliikkeenä, jossa vaikuttavat sekä noeettiset (subjektiiviset prosessit) että noemaattiset (materiaaliset ja objektiiviset) näkökohdat. Esitetyllä argumenteilla on seuraamuksia kielen oppimisen, opetuksen ja arvioinnin teoreettisten ja empiiristen kysymysten suhteen, Karimi-Ahgdam tiivistää.

Lisätietoja:

Saeed Karimi-Aghdam-Ordaklou, saeed.karimi-aghdam@jyu.fi, +358408054858
Viestintäharjoittelija Anni Laine,
anni.l.k.laine@jyu.fi, puh. +35840 8054483

Karimi-Aghdam on suorittanut englannin kielen ja kulttuurin kandidaatinopinnot Tabrizin yliopistossa Iranissa vuonna 2003 ja englannin opettajan maisteriopinnot Azerbaidzanin opettajankoulutusyliopistossa vuonna 2007. Karimi-Aghdam on toiminut vakituisissa tehtävissä esimerkiksi Iranin kansallisen pankin kansainvälisellä osastolla, opettajana iranilaisissa yliopistoissa ja virallisena kääntäjänä kielissä englanti-persia-englanti. Tohtoriopintojensa aikana Karimi-Aghdam on vieraillut seuraavissa oppilaitoksissa: Centre for Human Interactivity, Etelä-Tanskan yliopisto (Tanska), Laboratory of Comparative Human Cognition, Kalifornian yliopisto, San Diego (Yhdysvallat) ja Center for Language Acquisition and Department of Applied Linguistics, Pennsylvanian osavaltionyliopisto (Yhdysvallat). Karimi-Aghdam on suorittanut tohtoriopintojaan tutkijana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa kesästä 2012 lähtien.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities, numerona 320, 142p, Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; 320 (print) ISSN 1459-4331; 320 (PDF), ISSN 978-951-39-7123-6 (print), ISBN 978-951-39-7124-3 (PDF).  Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7124-3.

Abstract

The main aim of this article-based dissertation is to construct and articulate a dialectical metatheoretical architecture for the study of second language development termed Purposive-Historical Systems Theory (PHiST) invoking, inter alia, the axiomatic imperatives of dynamic systems theory (DST), Vygotskian cultural-historical theory (CHT), and Pepperian root metaphor theory (RMT). Specifically, it primarily purports, first, to demonstrate the tenability of a dialectical synthesis of DST and CHT; second, to philosophize on the fundamental contours of PHiST; third, to apply a novel metatheoretical perspective, as a quintessential example, to reconceptualizing the seminal construct of the Zone of Proximal Development (ZPD). It is argued that the prevailing schism in the second language acquisition (SLA) discipline between the social and cognitive families of theories partly stems from the dearth of a systematic and principled scrutinization of the bedrock assumptions, primitive predicates, and guiding principles anchoring SLA theories. This research shows the commensurability of the attentive axioms and predicates underpinning DST and CHT. It is suggested that a dialectical integration of CHT and DST - which by implication mandates consilience of the world hypotheses of organicism and contexualism propounded by RMT - eschews the dualistic fallacy of ontologically reducing L2 development wholesale to the social (i.e., objective) or to the mental (i.e., subjective) reality. It is proposed that constitutive relationalism between DST and CHT lends credence to PHiST for nuancing the sociogenesis and psychogenesis of L2 development as a dynamic, complex, emergent, and purposive human-culture-centered process co-constructed across the lived timescales of an L2 learner. It is contended that the causal heteronomy of the L2 developmental system on the agentive L2 learner’s purposive significations, affective impressions, and experiential ideations, coupled with the realized idiosyncrasies of the socioculturally-fashioned umwelt and its meaning-saturated affordances, engenders, and is actualized qua, dialogic speeching activities. Thereby, a speeching activity concatenates lived and perceived past timescales and prospective and conceived future timescales. The proposed metamodel has far-flung implications for theoretical and empirical problems pertaining to language learning, teaching, and assessment.

Keywords: cultural-historical theory, dynamic systems theory, root metaphor theory, second language development, metatheory, causality, Pepper, Vygotsky, emergence, organicism, contextualism, social SLA, cognitive SLA, dialectic, ontology, epistemology, time, purpositivity, speeching event, self-organization, zone of proximal development, purposive-historical systems theory, systems thinking

Lisätietoja

Saeed Karimi-Aghdam-Ordaklou
saeed.karimi-aghdam@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,