Ajankohtaista

Väitös: 18.8.2017: Esimiehet tunnistavat ja palkitsevat tuotteliaammat työntekijänsä (Jokinen)

Alkamisaika: perjantai 18. elokuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 18. elokuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

KTM Juho Jokisen taloustieteen väitöskirjan ”Essays on wages, promotions and performance evaluations” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä tutkimusohjaaja, dosentti, PhD Tuomas Pekkarinen (VATT, Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

jokinen_juha003.JPG
Juho Jokinen
Tuotteliaampia työntekijöitä palkitaan ylenemisillä ja korkeammilla palkoilla, ja korkean työttömyyden alueiden työntekijät ansaitsevat vähemmän kuin alhaisemman työttömyyden alueella työskentelevät. Tämä selviää Juho Jokisen tuoreesta taloustieteen väitöstutkimuksesta.

Jokinen tarkasteli väitöskirjassaan työssä suoriutumisen, työkokemuksen ja sukupuolen roolia työntekijöiden palkitsemisessa ja suoriutumisarvioinnissa. Lisäksi hän tutki paikallisilla työmarkkinoilla vallitsevan työttömyystilanteen vaikutusta palkkoihin.  

Hyvästä työsuoriutumisesta palkitaan

Yliopistotutkijoita koskevan tutkimuksen mukaan esimiehet tunnistavat ja palkitsevat työntekijöitä näiden työsuoriutumisen perusteella. Enemmän tieteellisiä artikkeleita julkaisevat ja muutoinkin tuotteliaammat tutkijat saavat parempia suoriutumisarviointeja, ylenevät muita todennäköisemmin ja ansaitsevat muita enemmän.

– Toisaalta pidempään saman työnantajan palveluksessa palvelleiden työntekijöiden työsuoriutuminen arvioitiin paremmaksi kuin heidän yhtä tuotteliaiden mutta vähemmän työkokemusta kerryttäneiden kollegoidensa työsuoriutuminen, Jokinen kertoo.

Tutkimustulokset osoittavat myös, että taustaltaan samankaltaiset ja yhtä tuotteliaat mies- ja naistutkijat saavat yhtäläisiä suoriutumisarviointeja ja palkankorotuksia sekä ylenevät yhtä todennäköisesti vaativampiin työtehtäviin.

– Sukupuoliero keskipalkoissa selittyy paitsi eroilla taustatekijöissä, niin merkittävissä määrin myös eroilla tieteellisessä julkaisuaktiivisuudessa. Naistutkijat tuottavat vähemmän vertaisarvioituja tiedeartikkeleita kuin vastaavissa akateemisissa työtehtävissä työskentelevät ja taustaltaan samankaltaiset miehet.

Palkkataso riippuu työttömyystilanteesta

Suomen alueellisia palkkaeroja tarkastellessaan Jokinen havaitsi, että palkkataso riippuu paikallisen työmarkkina-alueen työttömyystilanteesta. Korkean työttömyyden alueilla työskentelevät palkansaajat ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin muutoin samankaltaiset palkansaajat, jotka työskentelevät alhaisemman työttömyyden alueilla.

– Vaikka keskitetyt palkkasopimukset rajoittavat yritysten kykyä neuvotella palkoista, korkean työttömyyden alueiden alhaisemmat palkat osoittavat, että myös paikallisilla olosuhteilla on ollut roolinsa yritysten ja työntekijöiden välisissä palkkaneuvotteluissa, Jokinen toteaa.

Lisätietoja:

Juho Jokinen, puh. 050 381 6456, juho.p.jokinen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Anni Laine, 050 4965 141, anni.l.k.laine@jyu.fi

Juho Jokinen kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta vuonna 2004 ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi taloustieteen pääaineesta vuonna 2010 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Jokinen on aiemmin työskennellyt korkeakouluharjoittelijana Tilastokeskuksella sekä tohtorikoulutettavana ja yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululla.

Väitöskirjatutkimuksen aikana Jokinen toimi vierailevana tohtorikoulutettavana Århusin yliopistolla Tanskassa. Tällä hetkellä hän työskentelee projektitutkijana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Taidot Työhön -tutkimushankkeen osahankkeessa, jossa tarkastellaan työmarkkinoilla tarvittavien taitojen ja osaamisen kysynnässä ja tarjonnassa viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet OP Ryhmän tutkimussäätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 179, 146 s. Jyväskylä 2017, ISSN 1457-1986, ISBN 978-951-39-7135-9 (nid.), ISBN 978-951-39-7136-6 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7136-6

Abstract

This dissertation comprises four empirical research articles that use personnel data from a large university and worker-level panel data from Finland to examine the determinants of wages, promotions and employee performance evaluations. The first article employs personnel data to examine the importance of worker output and job seniority as predictors of employee performance evaluations and promotions. The results suggest that better-performing employees – with output measured both in absolute terms and relative to peers – were more likely to be assigned higher performance grades and had a higher probability of being promoted to more complex jobs than their peers with similar characteristics but lower output. Additionally, the findings suggest that employees with more job seniority were evaluated as exhibiting higher performance than were their equally productive but less-experienced peers. The second article employs personnel data to evaluate the role of gender in internal promotion, employee performance evaluation and earnings determination. The results indicate that gender had no effect on the probability of being promoted, conditional on productivity, nor did it play a role in the performance evaluation of employees. Furthermore, the observed male premium in earnings was mainly attributable to individual differences in worker output and background attributes. The third article employs sample data to examine the responsiveness of the pay level to local unemployment conditions and to test the hypothesis that pay level is more responsive to the unemployment level in less agglomerated and more remote regions. The results consistently suggest that the pay level is lower in localities with a higher unemployment level. The results provide some evidence that the unemployment elasticity of pay varies across different regions of the country, but once the unobserved worker heterogeneity is controlled for, the elasticity is unrelated to the degree of regional agglomeration. The fourth article employs sample data to examine the implications of using alternative measures of unemployment to estimate the local unemployment elasticity of pay. The results illustrate that the estimate of the local unemployment elasticity of pay varies considerably depending on the unemployment measure and the estimation technique used in the analysis but is not sensitive to the level of geographical disaggregation at which unemployment is measured.

Lisätietoja

Juho Jokinen
juho.p.jokinen@jyu.fi
+358405767807
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,