Ajankohtaista

Väitös: 7.10.2017 FM Hannele Valtasaari (Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, musiikkikasvatus)

Alkamisaika: lauantai 07. lokakuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 07. lokakuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Historica, H320

FM Hannele Valtasaaren musiikkikasvatuksen väitöskirjan ”Kestääkö ääni? Laulunopetuksen vaikutus opettajaksi valmistuvien äänen laatuun ja ilmaisuun” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, MuT Päivi Järviö (Taideyliopisto / Sibelius-akatemia) ja kustoksena professori Jukka Louhivuori (Jyväskylän yliopisto).

copy_of_Hannele_Valtasaarinetti.jpg
Hannele Valtasaari Kuva: kuvaamo Lehtinen
FM Hannele Valtasaaren musiikkikasvatuksen väitöskirjan ”Kestääkö ääni? Laulunopetuksen vaikutus opettajaksi valmistuvien äänen laatuun ja ilmaisuun” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, MuT Päivi Järviö (Taideyliopisto / Sibelius-Akatemia) ja kustoksena professori Jukka Louhivuori (Jyväskylän yliopisto).

- Puhe- ja lauluääni on opettajan keskeinen työväline. Äänenkoulutuksen olisi edelleen syytä kuulua opettajankoulutukseen. Hyvä äänellinen ilmaisu lisää opettajan työkykyä ja pedagogisia valmiuksia, Valtasaari kuvaa.

Väitöskirjassaan Valtasaari keskittyi laulupedagogiikan mahdollisuuksiin vaikuttaa opettajaksi valmistuvien puhe- ja lauluilmaisun laatuun. Kokeelliseen, monimenetelmäiseen tutkimukseen osallistui lastentarhan- ja luokanopettajaksi opiskelevia koehenkilöitä, joista toiset saivat yhden lukuvuoden ajan tavoitteellista laulunopetusta. Verrokkiryhmä ei osallistunut koulutukseen.

Opetus vahvisti ilmaisua

Koulutuksessa kiinnitettiin huomiota kokonaisvaltaisesti äänelliseen ilmaisuun. Harjoitusohjelmaan kuului puhe- ja lauluäänen sekä ilmaisun kehittäminen. Koehenkilöiden oman laulukoulutuksen lisäksi opetusprosessin aikana pyrittiin kasvattamaan myös musiikkipedagogisia tietoja ja taitoja, joista on hyötyä lasten ja nuorten äänentoiminnan ja laulamisen ohjaamisessa.

Laulunopetukseen osallistuneilla opettajaopiskelijoilla esiintyi koulutuksen jälkeen vähemmän äänen rasitusoireita. Heidän puhe- ja lauluilmaisunsa laatu oli parantunut.

- Koulutuksen jälkeen muutokset kuultiin lauluäänen käyttöalueen laajentumisena, äänen laadun selkiytymisenä sekä musiikillisen linjan ja sävelpuhtauden paranemisena. Verrokkiryhmän äänelliset ja musiikilliset valmiudet sen sijaan eivät muuttuneet, Valtasaari kuvailee.

Äänellisellä ilmaisulla yhteiskunnallista ja koulutuspoliittista merkitystä

Opettajien lääketieteellisesti diagnosoidut äänihäiriöt ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Opettajien äänihäiriöillä tiedetään olevan yksilöllisiä, sosiaalisia, pedagogisia ja taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Aiempien tutkimusten mukaan lasten oli vaikeampaa prosessoida äänihäiriöisen opettajan puheen sisältöä.

- Opettajankoulutuksen sisällön painotuksilla on suoraan vaikutusta päiväkodeissa ja kouluissa annettavan musiikinopetuksen laatuun. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että opettajien omat äänelliset rajoitukset haittasivat lasten laulamisen ohjaamista. Tavoitteellista puhe- ja lauluäänen koulutusta ei kuitenkaan enää järjestetä, Valtasaari selvittää.

Valtasaaren väitöstutkimusta ovat tukeneet Eino Roiha -säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto.

Teos on julkaisu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 325, 229 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 1459–4323, ISBN: 978-951-39-7165-6 (nid.), ISSN: 1459-4331, ISBN: 978-951-39-7166-3 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi

Pysyvä linkki julkaisuun http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7166-3.

Lisätietoja:

Hannele Valtasaari, 050 5418821, hvaltasa@gmail.com

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi

YouTube-video

Hannele Valtasaari kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun Keskustan lukiosta 1975. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa pääaineenaan laulu ja valmistui sieltä laulupedagogiksi 1980. Hän suoritti Sibelius-Akatemiassa ylemmän korkeakoulututkinnon (lauludiplomi) 1983. Valtasaari valmistui vuonna 2012 Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan musiikkitiede. Valtasaari on toiminut laulupedagogina useissa musiikkioppilaitoksissa kuten Keski-Suomen Konservatorion laulun yliopettajana (1992–1999) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun laulun lehtorina (1999–2009) sekä tuntiopettajana mm. Jyväskylän yliopistossa, Metropoliassa, Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, vaihto-opettajana Viron Musiikki- ja teatteriakatemiassa vuosina 2001 ja 2003 sekä 1980-luvun lopusta lähtien kesäisin laulukurssien opettajana eri puolilla Suomea. Valtasaari on esiintynyt laulajana erilaisissa kokoonpanoissa, vierailijana Suomen Kansallisoopperassa sekä omin konsertein kotimaassa ja muissa Euroopan maissa. Nykyisin Valtasaari työskentelee freelancerina.

Abstract

The aim of this study was to investigate how regular singing lessons and deliberate practice impact future teachers’ voice quality and their expression in speech and singing. Previous research about teachers’ speaking voice has shown that kindergarten teachers and classroom teachers are at high risk of showing symptoms or developing disorders, which weaken their effectiveness of expression.

The study is qualitative and experimental and it includes longitudinal vocal education, which lasted one academic year. This thesis was approached theoretically through existential phenomenology with a holistic conception of man. Data was gathered from eleven subjects and divided into three research groups. Group A and B participated in singing and voice education and C was a control group.  Group A received double the number of vocal coaching interventions compared to Group B. The subjects of Groups A and B took part in a lecture after their singing studies. The university students in this study were from the Department of Teacher Education and Early Childhood Education at the University of Jyväskylä. The exercises used during vocal education were based on five key principals of Balance in Phonation™ Voice Training (BiP™).  The chosen training method is also suitable for untrained voice users and its key principals are derived from present research of voice and the tradition of Italian bel canto singing.

Data analyzed using data triangulation. Results show that students who participated in the intervention benefitted from the voice training. After the voice pedagogy intervention students exhibited less vocal fatigue and had more knowledge and better musical skills in teaching music and singing.  The recordings of the control group demonstrated that subjects’ voice quality and musical skills did not increase compared to the beginning of the experiment. The results support the outlook that deliberate voice training in singing benefits vocal well-being and increases teachers’ pedagogical and musical skills.  The results of this study indicate the clear need for the development of educational programmes designed for effective use of voice. Teachers use their voice professionally and effective vocal education is also an economical investment to their future and vocal health, as well as well-being in the work place.

Lisätietoja

Hannele Valtasaari
hvaltasa@gmail.com
+358 50 541 8821
kuuluu seuraaviin kategorioihin: