Ajankohtaista

Väitös: 10.6.2017 Ympäristö vaikuttaa geenejä enemmän myyrien ominaisuuksiin (Schroderus)

Alkamisaika: lauantai 10. kesäkuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 10. kesäkuuta 2017, 15.00

Paikka: Ylistönrinne, YAA303

MMM ja ELL Eero Schroderuksen ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan ”Life-history trade-offs in a small mammal - quantitative genetic approach” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Asko Mäki-Tanila (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tapio Mappes (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Schroderus tutkii väitöskirjassaan elinkiertopiirteiden evoluutiota metsämyyrissä. Elinkiertopiirteitä, läheisesti kelpoisuuteen liittyviä ominaisuuksia, tutkimuksessa lähestytään tutkimalla niiden ilmiasun vaihtelun lähteitä.

– Elinkiertopiirteiden evoluutioon liittyy resurssienmahdollisimman tehokas jakaminen näiden tyypillisesti lisääntymiseen ja selviytymiseen liittyvien ominaisuuksien välillä, Schroderus selittää. – Tämän johdosta myös perinnöllisen yhteisvaihtelun odotetaan olevan toisilleen vastakkaista, jolloin edistymisellä yhdessä ominaisuudessa olisi haitallinen vaikutus toisiin ominaisuuksiin.

Tutkimusta tehtiin kvantitatiivisen genetiikan avulla, jossa keskitytään yksittäisten geenien sijaan ilmiasun vaihtelun jakamiseen perinnölliseen ja ympäristöstä johtuviin tekijöihin. Apuna käytetään tutkimusyksilön sukulaisyksilöiden ilmiasun samankaltaisuuden vertailua.

Schroderus havaitsi väitöstyössään, että poikuekoon ja poikasten koon vastakkainen yhteisvaihtelu johtuu enimmäkseen ympäristötekijöistä. Metsämyyrien poikuekoon suhteen vastakkaisiin suuntiin valitut populaatiot eivät eronneet poikasten syntymäkoossa. Toisaalta poikuekokoon vaikuttaa perinnöllinen yhteisvaihtelu painon ja metabolianopeuden kanssa. Naaraan paino vaikuttaa poikasten selviytymiseen vieroitusikäisiksi. Poikasen paino on riippuvainen äidistä ja muusta poikueesta vieroitukseen asti.

Uroksen lisääntymismenestyksen mittarina väitöstyössä käytettiin aiempien tutkimuksen perusteella testosteronipitoisuutta. Testosteronin tiedetään yleisesti heikentävän selkärankaisilla immuunijärjestelmän toimintaa ja siten huonontavan yksilön selviytymistodennäköisyyttä.

Väitöstyössä tutkittiin immuunijärjestelmän toimintaan liittyviä piirteitä ja niiden yhteyksiä testosteronin kanssa. Tutkittujen piirteiden suurimmassa pääkomponentissa, joka selitti lähes 65 % perinnöllisestä vaihtelusta, testosteronin vaihtelu oli vastakkaissuuntaista immuunijärjestelmän toimintaan molemmilla sukupuolilla.

Metsämyyrällä ilmiasun tasolla havaittujen evolutiivisten valintojen tausta löytyi tapauskohtaisesti ympäristö- tai perintötekijöistä. Fysiologia asettaa rajat elinkiertopiirteiden ilmenemiselle ja sitä kautta saa aikaan niiden väliset valinnat. Askel elinkiertopiirteiden evoluution syvempään ymmärtämiseen olisi perinnöllisen vaihtelun tutkiminen fysiologiaa ohjaavassa hormonijärjestelmässä.

Lisätietoja

Eero Schroderus, puh. 044 705 6148, eero.schroderus@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Eero Schroderus on valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006, ja eläinlääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2014. Väittelijä työskenteli Jyväskylän yliopistossa 2006-2008, ja on toiminut Eviran tarkastuseläinlääkärinä vuosina 2014-2017. Tällä hetkellä Schroderus toimii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hygieenikkoeläinlääkärinä. Lisäksi hän on tehnyt kunnaneläinlääkärin sijaisuuksia ja viikonloppupäivystyksiä vuodesta 2013.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona 333, 48 s, Jyväskylä 2017, ISSN 1456-9701, ISBN 978-951-39-7112-0 (nid.), ISBN 978-951-39-7113-7 (PDF). Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7113-7

Abstract

Limited resources force individuals to trade-off between life-history traits. A vast diversity of life-history strategies, which optimally combine life history traits, can be found. Knowledge of the genetic basis of this phenotypic variation is key to understanding evolutionary processes. I approached life-history evolution by estimating quantitative genetic parameters for a set of life-history traits in the bank vole (Myodes glareolus). The work is based on a laboratory-kept colony subjected to two-way selection for litter size (High- (H) and Low- (L) lines). Costs of the created reproductive strategies were observed in natural conditions. Selection increased the difference in litter size between lines, even though the response was asymmetric. The difference persisted in outdoor enclosures. A life-history trade-off between offspring number and offspring size was explained by environmental correlations as associated genetic correlations were even positive. Lines did not diverge in offspring size. In the enclosures maternal body mass had greater effect on pup survival in the L-line. Litter and maternal environment explained most of the phenotypic variation in pup body mass during the nursing period, while direct genetic variation emerged later, implicating selection on early size in the bank vole. Male and female metabolic rate did not seem to share genetic background; the first lacking additive genetic variation and the latter being bound to fecundity by genetic correlation close to one. Testosterone, a principle determinant of male reproductive success in the bank vole, was contrasted with humoral immune system in the both sexes. In general, with the exception of metabolism, the estimated genetic parameters did not set absolute constraints for life-history evolution. However, dimensionality of the additive genetic co(variance) matrix constrains evolution to act along certain trait combinations. In the future, research should strive to find genetic mechanisms, which, through the endocrine system, produces phenotypic co(variation) in different life-history traits.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,