Ajankohtaista

Väitös: 16.6.2017: Uudet loislajit selittävät kalan lihan epätavallista ulkomuotoa (Ahonen)

Alkamisaika: perjantai 16. kesäkuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 16. kesäkuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Ruusupuisto, D104 (Helena sali)

FM Hanna Ahosen akvaattisten tieteiden väitöskirjan ”Spore-forming parasites infecting muscles of freshwater fishes - ecology and epidemiology” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Perttu Koski (Evira) ja kustoksena professori Jouni Taskinen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Hanna Ahonen
Hanna Ahonen
Kalaloiset aiheuttavat haittaa niin kalanviljelylle kuin kalastuksellekin. Vaikka loiset eivät tarttuisi ihmiseen, ne voivat kuitenkin olla ongelmallisia esimerkiksi esteettisistä syistä.

Ahonen tarkasteli väitöskirjassaan itiöloisia, jotka elävät kalataloudellisesti tärkeiden lajien lihaksissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tuntemusta näiden loisten ekologiasta ja esiintymisestä.

–Tutkimus sai alkunsa ammattikalastajien huolestuessa kaloista, joiden lihassa oli laikkuja. Tutkiessani näytekaloja selvisi, että ilmiön aiheuttivat loiset. Työ johti lopulta kahden uuden, tieteelle aikaisemmin tuntemattoman Mikrosporidia-lajin kuvaamiseen yhteistyössä kanadalaisen professori Simon Jonesin kanssa, Ahonen kertoo.

Laikkuja muodostava laji on Microsporidium luciopercae ja sitä esiintyy sekä ahvenessa että kuhassa. Jos kalassa on kyseisen loisen muodostama infektio, lihas voi näyttää rikkonaiselta. Infektio aiheuttaa lihakseen kuoliota sekä rakenteen heikkenemistä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löytynyt viitteitä siihen, että infektiolla olisi vaikutusta kalan kasvuun

– Loinen oli todella harvinainen tutkimusjärvissä, mutta olen viime aikoina saanut yhteydenottoja, että loinen on runsastunut Suomenlahden ahvenissa, Ahonen kertoo.

Toinen löydetty laji sai nimekseen Myosporidium spraguei. Se muodostaa ksenomia, eli kystejä, kuhan ja mateen lihakseen. Kuhassa ksenomat ovat mikroskooppisen pieniä, kun taas mateessa pitkulaiset ksenomat on helpompi havaita. Tätä lajia esiintyi jopa joka neljännessä kuhassa, ja yhden tutkimusjärven mateista jopa 65 prosenttia oli infektoitunut.

Mikrosporidit ovat itiöloisia, jotka pystyvät tarttumaan kalaan veden välityksellä tai kalan syötyä infektoidun kalan. Lihaksessa esiintyvät Mikrosporidia-loiset voivat vaikuttaa heikentävästi kalan lihasvoimaan ja uintikykyyn tai lisätä kuolevuutta.

Tutkimuksessa selvitettiin myös siian rakkoloision (Cnidaria: Henneguya zschokkei) esiintymistä kahdella kalanviljelylaitoksella. Loinen muodostaa siian lihakseen jopa 1–2 cm kokoisia vaaleita kystejä.

– Rakkoloisio voi aiheuttaa isoja taloudellisia tappioita kalanviljelijälle, koska infektio tulee ilmi vasta kalaa fileoidessa. Tutkimuksessa saatiin selville, että infektio on havaittavissa aikaisintaan 2-vuotiaissa siioissa heinä–elokuun taitteessa. Silloin kystit ovat kooltaan vielä niin pieniä, että ne voidaan havaita vain mikroskoopilla, Ahonen kertoo.

 Tutkimiani loisia vastaan ei ole toimivaa lääkitystä, joten tärkeä keino ehkäistä loisten leviämistä on huolehtia siitä, että infektoitunut kala tai sen jäänteet eivät joudu vesistöön. Kalanviljelyssä taas tulisi huomioida, että loiset eivät pääsisi laitokselle tuloveden mukana, Ahonen toteaa.

Lisätietoja:

Hanna Ahonen, hanna.s.ahonen@jyu.fi, 0504017622

Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, 0408054483

Hanna Ahonen on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2003 Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2010 Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan kalabiologia ja kalatalous. Hän on toiminut tohtoriopiskelijana biologian ja ympäristötieteiden laitoksella vuodesta 2010 lähtien. Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Euroopan kalatalousrahasto, Pohjois-Savon ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus, Naisten tiedesäätiö, Olvi-säätiö, Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen maakuntarahasto, Elintarvikkeiden tutkimussäätiö ja Societas pro Fauna et Flora Fennica–säätiö.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science, numerona 332, 36 p., Jyväskylä 2017, ISSN 1456-9701 ISBN 978-951-39-7108-3. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/54309

Abstract

Fish parasites may potentially harm fisheries and aquaculture. Infected fish are unusable, even though they would not pose a direct risk to human health. The aim of this thesis was to investigate the ecology and epidemiology of three previously unknown or poorly known spore-forming parasites infecting muscles of economically important fish species. The first novel microsporidian species, here described as Microsporidium luciopercae, was found from pikeperch (Sander lucioperca) and European perch (Perca fluviatilis) and formed opaque-looking patches in the muscles. The second novel microsporidian species, Myosporidium spraguei, was found from pike-perch and burbot (Lota lota) and occurred within xenomas in the musculature. The third muscle-dwelling parasite, Henneguya zschokkei (Cnidaria), formed white plasmodia in the muscle of whitefish (Coregonus lavaretus). Among the six study lakes, the prevalence of M. luciopercae in wild pike-perch and perch varied from 0 to 1 %, while M. spraguei was more common (prevalence of 5–26 % in pike-perch and 65 % in burbot). M. spraguei was strongly aggregated and most abundant in the middlesized (37–45 cm) pike-perch and in larger burbot (> 35 cm), but the infection was not related to host sex, sampling season or host condition. In the case of H. zschokkei, in two inland fish farms, one year-old whitefish were virtually uninfected, but the prevalence of infection was higher in 2 and 3 year old fish (up to 36 % of 3 year old fish were infected). New infections appeared seasonally in July-August. Neither the size of plasmodia nor the proportion of different plasmodium types changed from 2 to 3 year old fish, suggesting slow development of H. zschokkei in whitefish. However, the proportion of infected fish with melanised plasmodia increased with fish age, suggesting an agedependent host response against this strongly aggregated parasite.

Lisätietoja

Hanna Ahonen
hanna.s.ahonen@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,