Ajankohtaista

Väitös: 22.9.2017 Liikunta- ja urheilujärjestelmä on siirtynyt ohjelmien kauteen (Lehtonen)

Alkamisaika: perjantai 22. syyskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 22. syyskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Liikunta, L304

Kati Lehtonen
Kati Lehtonen, kuva: Jouni Kallio.
LitM Kati Lehtosen liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjan ”Muuttuvat rakenteet - staattiset verkostot. Suomalaisen liikunta- ja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008-2015” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjä professori Jari Stenvall (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Itkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Liikuntajärjestöt eivät ole enää liikunta- ja urheilujärjestelmän keskiössä vaan pikemminkin osatoteuttajan roolissa. Järjestelmän sisällä on siirrytty organisaatiokeskeisestä toiminta-ajattelusta ohjelmien kauteen, jossa toiminnan perustana ovat verkostot, yhteistyö- ja kumppanuussuhteet.  

- Tämä on merkittävä muutos liikunta- ja urheilujärjestelmässä, jonka myötä liikunnan ja urheilun keskusjärjestön pitäisi myös asemoida itsensä uudelleen suhteessa muuhun järjestelmään ja pohtia sitä, keneltä toiminnan oikeutus haetaan ja ketä varten ollaan olemassa, Lehtonen analysoi. Lehtonen tutki väitöskirjassaan liikunta- ja urheilujärjestelmän rakenteellista muutosta vuosina 2008–2015 liikunnan ja urheilun keskusjärjestöjen (Olympiakomitea, Valo, SLU, Kunto ja Nuori Suomi) ja valtion liikuntahallinnon näkökulmasta.

Merkittävää rakenteellisissa muutoksissa on ollut myös se, että ne näyttäytyvät ennemmin julkishallinnon poliittis-hallinnollisiin muutoksiin sopeutumisena kuin liikunta- ja urheilujärjestelmästä itsestään lähteneenä aktiivisena uudistumisena.

- Kansalaisjärjestöjen valtiosuuntautuneisuus, joka Suomessa on ollut varsin tyypillinen piirre, toteutuu liikunnan ja urheilun järjestötoiminnassa paitsi toiminnallisesti myös rakenteiden näkökulmasta katsottuna, Lehtonen toteaa.

Tutkimuksen taustateoriana sovellettiin systeemiteoriaa ja osatutkimuksissa legitimaatio-, valta- ja organisaatioteorioita. Aineistona olivat asiakirjat ja teemahaastattelut, joita analysoitiin käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä. Näiden lisäksi kahdessa osatutkimuksessa käytettiin verkostoanalyysia keskusjärjestöjen hallitusten ja liikuntapoliittisten työryhmien päällekkäisjäsenyyksien hahmottamiseksi.

Järjestelmä korjaa vain itse itsensä

Verkostoaineiston avulla Lehtonen tutki muun muassa sitä, mistä yhteiskunnan eri sektoreilta liikunta- ja urheilujärjestelmän eliittiverkostossa olevat toimijat tulevat. Järjestelmän uudistumisen kannalta verkostojen rakenteet näyttävät olevan sekä mahdollisuuksia että pidäkkeitä:

- Tulokset osoittivat, että eliittiverkostot ovat pysyneet ytimeltään kapeina ja muuttumattomina, mikä on osaltaan hidastanut järjestelmän uudistumista. Toisaalta verkostoissa on toimijoita esimerkiksi hallinnon, talouden, politiikan, yrityselämän, tieteen ja urheilun aloilta, Lehtonen selittää.

- Systeemisesti ajatellen liikunta- ja urheilujärjestelmä pitää siis sisällään kaikki ne toimijat ja tekijät, joilla järjestelmä voisi uudistua vielä selvemmin toiminnallisesti muutosprosessissa asetettujen tavoitteiden suunnassa ja korjata itse mahdolliset epäkohtansa. Paineet uudistumiselle voivat tulla muualta yhteiskunnasta, mutta vain järjestelmä itse voi uudistaa itsensä.

Lisätietoja:

Kati Lehtonen, kati.lehtonen@likes.fi, p. 0500 460 162
Viestintäpäällikkö Annaleena Aira, LIKES-tutkimuskeskus, annaleena.aira@likes..fi, p. 020 762 9527
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, Jyväskylän yliopisto, viestinta@jyu.fi, p. 040 805 4403

Teos on julkaistu sarjassa Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja numerona 331, Jyväskylä 2017, ISSN 0357-2498, ISBN 987-951-790-433-9. Sitä saa LIKES-tutkimuskeskuksesta, puh. 020 762 9500, tilaukset@likes.fi. Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta www.likes.fi/julkaisut.

Väitöstiivistelmä saatavilla pdf-muodossa: www.likes.fi/lehtonen-vaitoskirja

Kati Lehtonen kirjoitti ylioppilaaksi Sulkavan lukiosta vuonna 1994. Sen jälkeen hän työskenteli huippu-urheilijana Suomen Hiihtoliiton A-maajoukkueessa vuosina 1995–1998. Lehtonen valmistui Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteen maisteriksi vuonna 2005 pääaineenaan liikuntapedagogiikka. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt tutkijana LIKES-tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä. Väitöstutkimusta on tukenut opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Abstract in English

In recent years, the Finnish sports system has been characterised most prominently by change. In 2008, a reform regarding elite sports was realised, and four year later, a reform leading to the abolishment of sports’ central organisations (Young Finland Association, Finnish Sports Federation and Finnish Sport for All Association) and the establishment of a new one (Finnish Sports Confederation, Valo) took place. These organisational changes between 2008 and 2015 form the interpretative framework of this study.

This study examines, from a structural theory perspective, the change in the Finnish sports system within the reference framework of central organisations and the state sports administration. The study focuses on how and why the structures of the sports system have changed and how networks explain the change. The systems theory-based background theory is combined with the interpretation theories of substudies, including legitimacy, organisation and power theories.

The research materials consist of documents by the state administration and central organisations (n=6), theme interviews (n=20) and the governing boards and exercise policy work groups of central organisations between 1993 and 2014 (n=121). The document and interview materials were analysed by means of qualitative content analysis. The board and work group materials were analysed for interlocking directorates and elite networks formed by them using the Ucinet network analysis software.

The results indicate that in terms of structure, the system has moved from a decentralised model to a centralised one. The reform started with a need to renew the elite sports system, whereupon changing the structures at a central organisation level was expanded to concern a greater number of organisations. The reform was initiated by the state. The goal was to remove the several different organisational power centres of the system as well as the overlapping modes of operation that had also decentralised the use of resources over different levels of the system. The reform resulted in a new central organisation, but said organisation is struggling with an identity crisis between sport for all and elite sports. Furthermore, the building of legitimacy is based on conflicting views regarding whether the operation is steered more by the operational logic of the third sector or that of the private sector. The reform and the renewal of the system have been undermined by narrow and centralised elite networks consisting of central organisation boards and exercise policy work groups. At their core, these networks have remained static at an organisational and a personal level.

However, from a systemic perspective, the system can be found to involve actors and structures of various societal subsystems at both an organisational and a personal level, which supports the system’s possibility of renewal. In the future, the operational possibility of the centralised structure will depend on whether the system is capable of explicit communication and decision-making structure, as well as explicit communication pro-cesses, contractuality and contract monitoring.

 

 

 

 

Lisätietoja

Kati Lehtonen
kati.lehtonen@likes.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,