Ajankohtaista

Väitös: 6.10.2017 Imaamikoulutuksen puhetavoissa suvaitsevaisuutta ja kiihkomieltä (Vitikainen)

Alkamisaika: perjantai 06. lokakuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 06. lokakuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

Kuva: Ari Vitikainen
KM Kari Vitikaisen kasvatustieteiden väitöskirjan ”Kunnon muslimi ja kunnon kansalainen, Turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjojen ilmentämän maailmankatsomuksen analyysi” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Leena Koski (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Tapio Puolimatka (Jyväskylän yliopisto).

Islamuskoisten maahanmuuttajien myötä keskustelu imaamikoulutuksesta on tullut ajankohtaiseksi myös Suomessa. Kari Vitikainen täyttää eurooppalaisen imaamikoulutuksen tutkimuksellista tyhjiötä turkkilaisten imaamikoulujen oppikirjoihin liittyvällä väitöskirjatyöllään.

Islamilaisen ihanteen ja sekulaarin maailman yhteentörmäys

Vitikainen selvitti, millaista maailmankatsomusta turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden vuodesta 2010 käytössä olleet oppikirjat ilmentävät.

- Oppikirjoissa on havaittavissa erilaisia puhetapoja. Niiden pyrkimys on yhdistää islamilaisesta maailmankatsomuksesta nousevia ihanteita ja klassisista islamilaisista lähteistä nousevia käsityksiä turkkilaisen sekulaarin yhteiskuntajärjestyksen ja modernin maailman vaatimuksiin. Islamilainen ihanne profeetta Muhammedin Koraanin periaattein johtamasta islamilaisesta yhteiskunnasta ja sekulaari tasavalta ovat vaikeasti yhteen sovitettavissa, tiivistää Vitikainen. 

Vitikainen esittää, että jännite sekulaarin järjestelmän ja islamilaisen valtion ihanteen välillä on tunnistettava ja otettava huomioon rakennettaessa imaamikoulutusta länsimaissa.

Suvaitsevaisuutta vai uhkakuvia?

Turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjat sisältävät runsaasti kehotuksia eettisesti hyvään ja moraaliseen elämään. Yleisesti voi sanoa, että kunnon muslimikansalainen kuvataan järkevänä Koraanin ja sunnan ohjeistuksen hyväksyvänä ja samalla kaikenlaista fanaattisuutta vastustavana.

Tutkitulle aineistolle on ominaista suvaitsevainen suhtautuminen eri tavalla ajattelevia muslimeja kohtaan. Toisaalta tämä näkyy myös siinä, että oppikirjoissa ei selväsanaisesti oteta kantaa radikaaleihin islamin nimissä toimiviin tahoihin.

- Imaamikoulutuksen oppikirjojen ilmentämässä maailmankatsomuksessa suhde läntiseen maailmaan ja muihin uskontoihin on kaksijakoinen. Oppikirjoissa rohkaistaan suvaitsevaisuuteen ja dialogiin, mutta aineistossa esiintyy myös toisenlaisia puhetapoja. Näissä erityisesti läntinen maailma esitetään eräänlaisena islamilaisen maailman vastavoimana, Vitikainen kertoo.

- Negatiivisia ennakkoasenteita pidetään yllä uhriutumispuheella, johon liittyvät kiinteästi yksipuoliset historiankuvaukset. Tällainen asetelma on havaittu myös laajemmin Lähi-idässä tehdyssä oppikirjatutkimuksessa, Vitikainen lisää.

Tutkituissa oppikirjoissa uhkia ja viholliskuvia rakennetaan erityisesti sekulaarin Turkin valtion merkitystä korostavissa kappaleissa. Turkin omat kansalaiset ja kansalaisten sekaan soluttautuneet ulkovaltojen edustajat uhkaavat Turkin valtion jakamattomuutta ja kansallista yhtenäisyyttä. Tällainen sekulaarista kemalismista ja turkkilaisesta nationalismista ammentava puhetapa rakentaa ilmapiiriä, joka mahdollistaa oikeuksien ja vapauden rajoittamisen valtion suojelemiseksi.

Katse ytimeen

Kokonaisuutena Vitikaisen turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjoja analysoiva tutkimus on hyvä vertailukohta, kun pohditaan länsimaisessa sekulaarissa kontekstissa toteutettavan imaamikoulutuksen oppisisältöjä. 

- Imaamikoulutuksen suunnittelussa tulisi kuitenkin päästä opillisten, laintulkinnallisten ja kulttuurillisten väittämien taakse. On tärkeää pohtia, millaista maailmankatsomusta imaamikoulutuksella pyritään rakentamaan ja miten se toimii Euroopassa, Vitikainen suosittelee tutkimustyönsä pohjalta.

Lisätietoja:

Kari Vitikainen, puh. 045 3537362, kari.vitikainen@gmail.com , www.karivitikainen.com

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi 

Kari Vitikainen on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1990 Langinkosken lukiosta Kotkassa. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 1995 Jyväskylän yliopistosta luokanopettajan koulutusohjelmasta. Valmistumisensa jälkeen Vitikainen toimi luokanopettajana ja koulun johtajana Virtasalmella. Turkkiin Vitikainen muutti vuonna 2001 toimien seuraavat vuodet tuotantojohtajana Sat7Turk-televisiokanavan käynnistämiseen tähtäävässä hankkeessa. Imaamikoulutusta käsittelevän tutkimustyönsä Vitikainen aloitti loppuvuodesta 2010 Istanbulissa toimivan ELRIM-uskontotutkimusinstituutin johtajan tehtävien ohessa. Palattuaan Suomeen vuonna 2014 Vitikainen aloitti luokanopettajan virassa Kotkassa. Työn ohessa hän on viimeistellyt väitöskirjaansa ja toiminut freelancer-luennoitsijana ja kouluttajana islamiin ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Jyväskylä studies in education, psychology and social research 589. URN:ISBN:978-951-39-7158-8, ISBN 978-951-39-7158-8 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7158-8

Abstract

This qualitative study aims to analyse the worldview that emerges in the textbooks of Turkish imam and preacher high schools (imam hatip lisesi). The study material consists of eight textbooks that belong to the vocational religious education of Turkish imams. All of the textbooks were published around 2010. 

In this study, theoretical considerations regarding the essence of worldview (Weltanschauung) are summarized into an existential model of worldview (EKMA). The model provides two viewpoints from which to understand the worldview under study. The first viewpoint concentrates on understanding the worldview’s belief structure and the content of those beliefs. The second viewpoint examines language usage and various ways of being as crucial parts of the essence of the researched worldview (see van Deurzen 2004). The study suggests that by combining these two viewpoints in the spirit of dialogical pluralism, it is possible to acquire a more comprehensive understanding of the worldview. The method of analysis is discourse analysis based on ontological constructionism. The method is then applied within the interpretative framework of the existential model of worldview (EKMA). The study identifies and presents eight interpretative repertoires that can be divided into two broad types: those that construct a religious way of being and those that construct a republican-nationalistic way of being. The analysis indicates that idealistic representations of an ideal Islamic society, the global brotherhood of Muslims and the citizens of the Turkish republic as a unanimous and united nation face substantial challenges on the level of the social world. These challenges become apparent in the study material textbooks, but they are even more obvious when ideal interpretative repertoires are considered within the surrounding cultural context.

However, the interpretative repertoires that operate in the social realms of human existence construct diverse models of living as a good Muslim and a good citizen in the Republic of Turkey, in the modern world and as a member of a Muslim community. In the study material’s worldview, religious fanaticism and backwardness are judged. On the other hand, the republican-nationalistic discourse includes accounts full of pathos, which give the impression that the Republic of Turkey and the unity of the nation have been threatened. Although most of the interpretative repertoires encourage a tolerant way of being, the study material also includes discourses that build prejudices and hostile positions towards people who are related to as “others”. 

This study describes the content of textbooks used in the education of Turkish imams. These descriptions can provide a useful baseline for when the curriculum of the imam education is conceived of in a European context. However, the methodological viewpoint that examines language usage shows that the essence of the worldview being studied is much more multidimensional than just dogmatic beliefs and the jurisprudence of Islamic law. The study suggests that this multidimensional understanding about the essence and meaning of a worldview should be considered when the educational curriculum for imams is constructed for a European context.


Lisätietoja

Kari Vitikainen
kari.vitikainen@gmail.com
+358 45 3537362
kuuluu seuraaviin kategorioihin: