Ajankohtaista

Väitös: 29.9.2017 FM Jaana Kettunen (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, kasvatustiede)

Alkamisaika: perjantai 29. syyskuuta 2017, 14.00

Päättymisaika: perjantai 29. syyskuuta 2017, 17.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

FM Jaana Kettusen kasvatustieteen väitöskirjan ”Career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Spencer Niles (The College of William & Mary, USA) ja kustoksena professori Helena Rasku-Puttonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

 

Kuva: Martti Minkkinen, Koulutuksen tutkimuslaitos
FM Jaana Kettusen kasvatustieteen väitöskirjan "Career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services" (Ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Spencer Niles (The College of William & Mary, USA) ja kustoksena professori Helena Rasku-Puttonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Sosiaalinen media on nopeasti muodostumassa yhdeksi merkittäväksi ohjauspalveluiden kanavaksi. Samalla on alettu pohtia sosiaalisessa mediassa tarvittavaa osaamista ja sen kehittämistä.

Jaana Kettunen tarkasteli väitöskirjassaan ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa. Tutkimukseen osallistui eri oppilaitosmuodoissa työskenteleviä ohjaajia sekä työ- ja elinkeinotoimistojen koulutusneuvojia ja ammatinvalintapsykologeja Suomesta ja Tanskasta.

Suhtautuminen vaihtelee laajasti

Tulokset osoittivat, että ohjaajien käsitykset sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa vaihtelevat merkittävästi. Ohjaajan omalla ohjauksellisella lähestymistavalla on yhteys käsityksiin sosiaalisesta mediasta ja siinä tarvittavasta osaamisesta.

- Suppeimmillaan ohjaajien lähestymistapa sosiaaliseen mediaan oli passiivista, informaatiokeskeistä tiedonjakoa ilman vuorovaikutusta. Sosiaaliseen mediaan liittyvät negatiiviset käsitykset näyttivät olevan yhteydessä ohjaajien henkilökohtaiseen mieltymykseen tehdä kasvokkain tapahtuvaa ohjaustyötä.

- Laajimmillaan ohjaajat korostivat sosiaalisen median luonnetta sosiaalisena ja vuorovaikutteisena ympäristönä. Ohjauksellisten kysymysten tarkastelu sosiaalisessa mediassa nähtiin yhteistoiminnallisena tiedonrakenteluna ja kysymysten yhteisöllisenä työstämisenä, Kettunen kertoo.

Ohjaajien erilaisten käsitysten välillä Kettunen löysi kriittisiä eroja, joihin tarttumalla alan koulutusta olisi mahdollisuus syventää. Sosiaalinen media ei poista ohjaajien tarvetta. Se haastaa ohjaajat pohtimaan tietoista verkkoläsnäoloa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria ympäristössä, joissa ohjauksen kysymykset ovat läsnä.

- Sosiaalisessa mediassa tarvittava osaaminen ja sen kehittäminen tulisi huomioida myös entistä määrätietoisemmin alan ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksessa. Sosiaalinen media haastaa perinteisiä ohjauksen valta- ja vuorovaikutussuhteita. Siten sillä on merkittävä rooli myös ohjauskäytänteiden ja ohjauksellisen toimintakulttuurin uudistamisessa, sanoo Kettunen.

Lisätietoja:

Jaana Kettunen, p. 040 805 4255, jaana.h.kettunen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, p. 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia -sarjassa, numerona 32, ISSN 2243-1381, ISBN 987-951-39-7160-1. Julkaisu on saatavilla verkosta osoitteesta https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2017/T032.pdf sekä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7160-1

Jaana Kettunen kirjoitti ylioppilaaksi Suensaaren lukiosta vuonna 1990. Filosofian maisteriksi hän valmistui vuonna 2003 pääaineenaan musiikkikasvatus. Hän toimi muutamia vuosia musiikin ja musiikkiluokkien opettajana Jyväskylän kaupungilla. Vuodesta 2000 alkaen Kettunen on työskennellyt suunnittelijana Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Hän on osallistunut asiantuntijana useisiin ohjauksen kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin sekä kehittämis- ja arviointihankkeisiin. Hän on Floridan yliopiston ohjaus- ja urakehitysteknologian tutkimuskeskuksen tutkijajäsen sekä Nuorten tutkijoiden (JURE) ryhmän koordinaattori Euroopan oppimisen ja opetuksen European Association for Research on Learning and Instruction (EARLI) -järjestön Fenomenografian ja variaatioteorian ryhmässä (SIG9).

Abstract

This research examines career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services, contributing to current understanding and discussion of the use of ICT in a career services context. It is important to see this body of knowledge not only from the perspective of researcher but also as a potentially transforming approach to the work of career practitioners. New technologies and social media offer significant opportunities for career services, but they also create demand for new competency among career practitioners. The research aims (1) to investigate career practitioners’ conceptions of social media in career services; (2) to examine career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services; and (3) to identify the critical aspects in developing social media competency within the profession. In the three empirical studies that comprise the thesis, data were gathered in two sets of focus group interviews—the first with Finnish career practitioners who had little or no experience of using social media in their professional work, and so were considered novices in the professional use of social media, and the second with Finnish and Danish career practitioners with experience of using social media in the course of their work.

The principles of phenomenographic research were applied in analysing and reporting the data. The qualitative analysis produced three outcome spaces, reflecting the qualitative variation in career practitioners’ experiences of social media, their conceptions of social media and competency for social media in career services. These outcome spaces were hierarchical in nature, as revealed by the dimensions of variation, which highlight the differences between the categories of description. The ve identified categories on conceptions of social media in career services ranged from unnecessary to indispensable. The practitioners’ experiences of social media in career services revealed four categories, ranging from social media as a means for delivering information to paradigm change and reform. Conceptions of competency for social media in career services also revealed four categories varying from an ability to use social media for delivering information to an ability to utilise it for co-careering.

The consolidation of conceptions of three sub-studies presents an empirically derived conceptual framework for understanding career practitioners’ general approaches to social media and competency for social media. Five identified general approaches encompass passive, information-centred, communication-centred, collaborative career exploration and co-careering approach. By exploring the logical relationships between qualitatively different conceptions, this research offers a holistic and an overarching view of career practitioners’ varying conceptions of social media and competency for social media. Practitioners, trainers and policy makers need to be aware of these diverse understandings within the profession in order to move towards more advanced approaches. The study addresses practical and policy implications, as well as directions for future research.

Lisätietoja

Jaana Kettunen
jaana.h.kettunen@jyu.fi
040 805 4255
kuuluu seuraaviin kategorioihin: