Ajankohtaista

Jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa

Suomalaistutkimus selvitti, onko istumista mahdollista vähentää vuoden aikana ja millaisia terveyshyötyjä istumista vähentämällä voi saavuttaa. Neuvonnan ansiosta vapaa-ajan istuminen väheni 21 minuuttia, mikä toi terveyshyötyjä vuoden aikana.

Jyväskylän yliopistossa toteutettuun tutkimukseen osallistui 133 pienten lasten vanhempaa, jotka tekivät toimistotyötä. Henkilöt arvottiin kahteen ryhmään, joista toinen sai neuvontaa istumisen vähentämiseksi ja tauottamiseksi työ- ja vapaa-ajalla. Neuvonnassa henkilöt asettivat itselleen ja perheelleen omaan arkeen soveltuvia pieniä tavoitteita. Yleisimmät työajan tavoitteet liittyivät istumisen tauottamiseen työn lomassa ja kahvitauoilla. Vapaa-ajan tavoitteet liittyivät tyypillisesti asiointimatkojen kulkemiseen aktiivisesti istumisen sijasta, sekä perheen yhteisen aktiivisen ajan lisäämiseen.

Vuoden alussa kiihtyvyysanturilla mitattua istumista kertyi työajalla 5,6 tuntia päivässä ja vapaa-ajalla 3,8 tuntia päivässä. Neuvonnan jälkeen vapaa-ajan istuminen väheni 21 minuuttia päivässä ja kevyt aktiivisuus sekä tauot istumisessa lisääntyivät. Vuoden lopussa neuvontaa saaneen ryhmän vapaa-ajan istumisaika oli edelleen 8 minuuttia lähtötasoa alhaisempi, kun taas kontrolliryhmän istumisaika lisääntyi hieman. Naiset onnistuivat lisäämään kevyttä aktiivisuutta ja taukoja istumiseen myös työajalla.

Vuoden aikana henkilöiden terveyttä seurattiin monipuolisten mittareiden avulla. Neuvonnan jälkeen istumista vähentäneen ryhmän paastoverensokeri laski hieman. Vuoden seurannan aikana valtimonkovettumataudin riskiin yhteydessä oleva apoB/apoA-1 -suhde parani ja jalkojen lihasmassa pysyi muuttumattomana neuvontaa saaneella ryhmällä, kun kontrolliryhmän jalkojen lihasmassa laski noin puoli prosenttia.

Tutkija, LitT Arto Pesolan mukaan tulokset ovat rohkaisevia:

- Neuvonnalla on mahdollista vaikuttaa kiireistä elämänvaihetta elävien ihmisten istumisaikaan. Vaikka vaikutus pieneni vuoden seurannan aikana, oli neuvonta tehokas ennaltaehkäisemään istumisen lisääntymistä. Suurin osa istumisen vähentämisestä tapahtui vapaa-ajalla, jolloin istumista oli jo valmiiksi vähemmän. Tämä saattaa kuvata työajan kiireellisyyttä sekä sitä, että yksilölle kohdennettu neuvonta on riittämätön muuttamaan työn vaatimaa istumista ainakin miehillä. Sen sijaan vapaa-aika voi tarjota perheen kanssa mielekästä aktiivista tekemistä, sekä ympäristön, jossa istumisen vähentäminen on mahdollista.

Väestötason tutkimusten mukaan liiallinen istuminen on yhteydessä 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Tutkimus osoitti maailmanlaajuisesti ensimmäisten joukossa, että istumisen vähentäminen on mahdollista, ja että pienelläkin istumisen vähentämisellä myös terveet henkilöt voivat saavuttaa positiivisia terveysvaikutuksia. Istumisen vähentäminen voi olla helpompaa toteuttaa, jos se yhdistetään perheen yhteiseen tekemiseen ja arjen muihin askareisiin. Tulevaisuudessa tulisi selvittää miten esimerkiksi ympäristöä muuttamalla voidaan vaikuttaa työajan passiivisuuteen, ja minkä fysiologisten mekanismien kautta istumisen terveyshyödyt välittyvät.

Tutkimus tehtiin osana professori Taija Juutisen johtamaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa InPACT-projektia. Tutkimusta ovat rahoittaneet lisäksi Juho Vainion Säätiö, Yrjö Jahnssonin Säätiö ja Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.

Lisätietoja:
Arto Pesola, 0400 475 955, arto.pesola@xamk.fi

Alkuperäinen tutkimus julkaistiin PLOS ONE-tiedejulkaisussa 24.8.2017:
Arto J. Pesola, Arto Laukkanen, Risto Heikkinen, Sarianna Sipilä, Arja Sääkslahti, Taija Finni. Accelerometer-assessed sedentary work, leisure time and cardio-metabolic biomarkers during one year: effectiveness of a cluster randomized controlled trial in parents with a sedentary occupation and young children. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0183299

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,