Ajankohtaista

Suomen ruokaturva on haavoittuvainen

Tutkimuksen mukaan kotimaisen ruoan saatavuus tulevaisuudessa ei ole itsestäänselvyys. Kuvaaja Petteri Kivimäki.
Tutkimuksen mukaan kotimaisen ruoan saatavuus tulevaisuudessa ei ole itsestäänselvyys. Kuva Petteri Kivimäki.
Ruokaturva ei ole itsestäänselvyys. Suomalainen ruokajärjestelmä on haavoittuvainen monille nykyisille ja tulevaisuuden haasteille. Tälläkään hetkellä ruokaturva ei toteudu tasa-arvoisesti kansalaisten kesken.

Ruokaturva tarkoittaa kaikkien ihmisten mahdollisuutta saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa aktiivista elämää varten. Yleisesti ottaen käsite tunnetaan Suomessa huonosti ja sitä tulkitaan hyvin kirjavasti sekä usein melko yksiulotteisesti huoltovarmuuden näkökulmasta.

Jyväskylän yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmä kartoitti Suomen ruokaturvan tilaa ja ruokajärjestelmän haavoittuvuuksia kolmivuotisessa Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa.

Ruokaturvan erilaisten haavoittuvuuksien tunnistamiseksi ryhmä kehitti ruokajärjestelmän haavoittuvuusmatriisin, jossa eriteltiin haavoittuvuuden kohteet ja sen aiheuttajat. Suomalaisten ruokaturvaa voivat uhata niin ylikansalliset kuin kansallisetkin tekijät.

Kansallisella tasolla ruokaturvan säröt ilmenevät eriarvoisuutena. Vaikka ruokaa on tarjolla riittävästi ja suurin osa kansasta elää yltäkylläisyydessä, pienituloisille ruoan hinta on korkea. Sen vuoksi moni kotitalous elää ruoka-avun varassa.

Toisaalta halvempi ruoka tai ruoan halpuutus ei välttämättä paranna ruokaturvaa pitkällä aikavälillä kestävästi, koska alkutuottajien ja elintarvikealan pk-yritysten toimintaedellytykset saattavat heikentyä. Kotimaisen ruoan saatavuus tulevaisuudessa ei siis ole itsestäänselvyys.        

Ruokajärjestelmän haavoittuvuutta aiheuttavat erilaiset ympäristölliset ja sosioekonomiset tekijät, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos, ristiriitaiset politiikat, toimijoiden voimasuhteiden epätasapaino sekä vähäinen monimuotoisuus järjestelmän eri osissa.

– Alkutuotanto on erityisen haavoittuvainen, mutta toisaalta kuluttajien riippuvuus tehokkaasta "24/7" -ruokajärjestelmästä on kasvanut. Ruokajärjestelmän toimijoilta vaaditaan jatkuvaa sopeutumiskyvyn vahvistamista ja uudistumista, yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija, dosentti Ari Paloviita tiivistää.

Tutkimusryhmä havaitsi, että mikäli kansalaisten ruokaturva halutaan tulevaisuudessakin taata ja ravitsemuksellista tasa-arvoa parantaa, merkittävä ongelma on kokonaisvaltaisen ruokapolitiikan puute.

– Suomessa ei ole kestävää ruokapolitiikkaa. Ei ole yhtenäistä kehystä politiikkatoimille, jotka ottaisivat huomioon ruoan tuotantoon, jakeluun ja kuluttamiseen liittyvät seikat kestävän kehityksen periaatteita noudattaen ja kokonaisvaltaisesti. Tällaisesta toimintakulttuurista seuraa ruokapoliittisesti hyvin sirpaleinen järjestelmä, yhteiskuntapolitiikan professori Tiina Silvasti summaa.

Hankkeen tutkimustuloksia voidaan soveltaa tulevaisuuden ruokapolitiikan ja toimitusketjujen hallinnan kehittämiseen.

Lisätietoja:

Dosentti, KTT Ari Paloviita, ari.paloviita@jyu.fi, p. +358405767833  

Professori Tiina Silvasti, tiina.silvasti@jyu.fi, p. +358408054218

Tutkimusryhmän verkkosivut: https://www.jyu.fi /foodsystem

Tutkimusryhmän tuottama ruokajärjestelmän haavoittuvuusmatriisi on julkaistu: (Journal of Cleaner Production). http://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S0959652616309064

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,